Pirkko Myllykangas kirjoitti Kalevassa (27.1./Lukijalta) nuoresta, jolta oli jäänyt opintolainahyvitys saamatta sen vuoksi, että armeijassa olo oli lykännyt opintojen aloittamista. Pidämme Kelassa opintotukilakia tällaisissa tilanteissa ongelmallisena ja olemme jo aiemmin esittäneet lakiin muutosta.
Opintotukilain mukaan korkeakoulututkinnon suorittamisaika lasketaan opintolainahyvityksessä sen lukukauden alusta, jolloin opiskelija on saanut ensimmäisen opiskeluoikeuden tutkinto-opintoihin missä tahansa korkeakoulussa. Myös opiskelijan mahdolliset poissaololukukaudet lasketaan mukaan opiskeluaikaan opintolainahyvityksessä.
Kela voi lain mukaan pidentää opintolainahyvitykseen oikeuttavaa opiskeluaikaa asevelvollisuuden suorittamisen perusteella vain niiltä lukukausilta, joiden aikana opiskelija on ollut palveluksessa. Poissaololukukausia ennen palveluksen alkamista tai sen jälkeen ei lain mukaan voida huomioida.
Jos esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelija aloittaa palveluksen tammikuussa ja palvelus päättyy joulukuussa, opiskelija voi joutua suorittamaan tutkintonsa tavoiteaikaa nopeammin saadakseen opintolainahyvityksen. Tällainen tilanne voi syntyä, jos opiskelijalla ei ole mahdollisuutta suorittaa opintoja palvelusta edeltävänä tai sitä seuraavana lukukautena.
Kela on esittänyt opintotukilakiin sellaista muutosta, että opintolainahyvityksessä laskettaisiin opiskeluaika vasta opiskelijan ensimmäisestä läsnäololukukaudesta alkaen. Tämä muutos huomioisi myös muut tilanteet, joissa opiskelija joutuu lykkäämään opintojen aloittamista.
Piia Kuusisto
etuuspäällikkö, Kela