Opetusministeriö myöntää vääristymän toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden opintotukijärjestelmien välillä.
Ministeriön opintotukiasioista vastaava neuvotteleva virkamies Leena Koskinen ei osaa tarkasti sanoa, milloin asiaan on tulossa parannuksia.
"Sanotaan sitten, kuin valtiontalouden edellytykset antavat myöten."
Koskinen antaa esimerkin vinoumasta.
"Vanhempien taloudelliseen asemaan perustuva tarveharkinnan olemassa olo alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla on yksi tällainen, vastaavaa ei korkeakouluopiskelijalla ole", hän havainnollistaa opintotukijärjestelmän vinoutumia.
Kirstut pysyivät kiinni
Ministeriössä ollaan suunniteltu toimenpiteitä, joilla mahdollisimman moni peruskoulun päättäneistä nuorista saataisiin jatkamaan opintojaan.
"Valtionhallinnossa tiedetään, että opintotukiasioille pitäisi tehdä jotain, etenkin nuorten opiskelijoiden kohdalla", Koskinen sanoo.
Ministeriö esitti vanhempien taloudelliseen asemaan perustuvan tarveharkinnan lieventämistä ensi vuoden talousarvioon. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja esitettiin korotettavaksi 15 prosentilla, jolloin korotus olisi lisännyt valtion menoja 5,2 miljoonalla eurolla. Tosin tarveharkintaa ei esitetty poistettavaksi kokonaan. Syynä on raha.
"Kyse on isoista summista. Kymmenistä miljoonista euroista", Koskinen sanoo.
Valtiovarainministeriö kuitenkin tyrmäsi opetusministeriön ehdotuksen.
Koskinen kuitenkin toteaa, että tarveharkinnan lieventäminen nousee uudelleen esille vuoden 2006 talousarvioneuvotteluissa. Tosin Koskinen korostaa, että kyse on edelleen tarveharkinnan lieventämisestä, ei poistamisesta.
Koskinen toteaa, että kansainvälisesti vertailtuna korkeakouluopiskelijoiden opintotuki on suhteellisen hyvä.
"Lainan osuuttahan korkeakouluopiskelijat toki kritisoivat. Kyllähän korkeakouluopiskelijat opiskelevat ison osan elämästään", Koskinen lisää.
Toisella asteella opintomateriaali maksetaan itse
Itsenäisesti asuva 20-vuotias toisen asteen opiskelija saa kuussa 125,41 euroa vähemmän opintotukea kuin omillaan asuva samanikäinen korkeakouluopiskelija.
"Korkeakouluopiskelijoiden isompaa opintotukea perustellaan sillä, että toisen asteen opiskelijat saavat ilmaisen aterian. Mielestämme toisen asteen opiskelijoiden pitäisi saada saman verran, koska opiskelijat kustantavat opintomateriaalit itse", sanoo Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto ry:n (SAKKI) puheenjohtaja Kati Kokkonen.
Kokkonen korostaa myös vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen.
"Vanhempien tulot vaikuttavat toisen asteen opiskelijoiden opintotuen määrään ja se asettaa opiskelijat todella eriarvoiseen asemaan. Jos olet 19-vuotias korkeakouluopiskelija, vanhempien tulot eivät vaikuta, mutta 19-vuotiaalla toisen asteen opiskelijalla ne vaikuttavat", Kokkonen selittää.
Toisen asteen opiskelija pääsee aikaansaajiensa tuloikeestä vasta 20-vuotiaana. Henkilökohtaisilla suhteilla ei ole mitään merkitystä, ei vaikka henkinenkin napanuora oltaisiin katkaistu jo hyvissä ennen täysi-ikäisyyttä.
"Jo järjestelmän yksinkertaistamisenkin takia olisi selvempää tehdä samat säännöt kaikille opiskelijoille", Kokkonen toteaa.
