Olen valmistunut opettajaksi 1960-luvulla yliopistosta. Kerron ajasta ja paikasta epämääräisesti. Lukijalle syy tähän selviää hetken kuluttua.
Prakticum-tilaisuus oli sellainen opetustilaisuus, jossa läsnä oli vain yksi ryhmä, noin 15 opiskelijaa. Se oli opiskelijoiden ja professorin välinen keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin yksityiskohtaisesti koulutyössä eteen tulevia tilanteita.
Erään kerran pyysimme professorilta vastausta meitä vaivanneeseen kysymykseen, miten opettaja menettelee tilanteessa, jossa mitkään laissa mainitut rankaisutoimet eivät tehoa oppilaaseen, joka häiriköinnillään estää muidenkin oppilaiden opiskelun. Professori mietti kauan. Sitten hän sanoi: ”Viekää oppilas karttahuoneeseen, antakaa hänelle kunnon selkäsauna, varokaa ettei jälkiä jää eikä kukaan näe. Enkä minä koskaan ole teille tällaista neuvoa antanut.”
Syy epämääräisyyteeni on tuo viimeinen virke siitäkin huolimatta, että professori on kuollut jo ajat sitten.
Näen sieluni silmin, kuinka kukkahattutädit lyövät kahta kämmentä ja teroittavat kyniänsä. Muistutan, että tuon neuvon antoi professori, en minä. Ja olen varma, että jokaisen opettajan mielestä oppilaan rankaiseminen on erittäin epämiellyttävä tehtävä. Sadistit eivät hakeudu opettajiksi.
Miksi minä kirjoitan tästä aiheesta? Siksi, että minua on kovasti vaivannut viime aikojen keskustelu koulutyön ongelmista: opettajat uupuvat työssään, kurittomuus kouluissa on lisääntynyt, opettajat ovat neuvottomia, osa vanhemmista kiusaa opettajia, opettajat vaihtavat alaa joukoittain ja Pisa-tulokset laskevat kuin lehmän häntä.
Mitä tuo sympaattisen, sosiaalisen, hymyssä suin kulkevan opiskelijoihin hienosti suhtautuvan professorin neuvo meille kertoo? Se kertoo meille, että työrauha kouluissa koettiin tuolloin niin tärkeäksi asiaksi, että hyväntahtoinen professori oli valmis antamaan tuollaisen neuvon. ”Kuriton koulu on kuin vedetön mylly” iskettiin meidän opiskelijoiden päähän pajavasaralla. Opettajia kiusaavista vanhemmista emme kysyneet mitään siksi, että tuollaista ilmiötä ei tuolloin ollut olemassakaan.
Ratkaistaanko koulumaailmaa vaivaavat ongelmat kovalla kurilla? Ei ratkaista. Kuitenkin työrauha kouluissa luo edellytykset ratkaisujen löytymiselle.
Pentti Autere
rehtori (eläkkeellä)
Oulu