Pääkirjoitus

Oo­lan­nin so­ta-ajan riskit nou­si­vat puo­lus­tus­kes­kus­te­luun – ah­ve­nan­maa­lai­sil­le aseiden ja so­ti­lai­den pois­sao­lo saa­ril­ta on myös iden­ti­teet­ti­ky­sy­mys

Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys vauhdittavat keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin purusta. Asiassa on useita painokkaita – ja vastakkaisia – näkökulmia.

Tunnetun laulun perusteella suomalaiset tietävät, että Oolanissa on sodittu. Kyse oli Krimin sodasta (1853–1856). Sen päättäneessä rauhansopimuksessa vuonna 1856 britit vaativat Venäjältä, että Ahvenanmaan saaria ei saa linnoittaa.

1900-luvulla Ahvenanmaan demilitarisointi vahvistettiin kolmessa edelleen voimassa olevassa kansainvälisessä sopimuksessa, muun muassa Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

Demilitarisoinnin voi suomentaa alueen tyhjentämiseksi sotilaista ja näiden aseista. Kumpiakaan ei Ahvenanmaalla nyt ole.

Sopimusten perusteella Suomella on silti vakavassa kriisissä oikeus sijoittaa alueelle joukkoja.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut