Euroviisut on voitettu ja kerran jääkiekon maailmanmestaruuskin, mutta mitä mieltä Suomesta ollaan maailmalla, on vieläkin erittäin arka paikka. Euroviisujen semifinaalipäivänä torstaina suurin huolenaihe kadunmiehillä oli, mitä ulkomaalaiset sanovat, kun on ollut niin koleaa. Jos sään takia kaikki muu hieno työ latistuu ja maailmalle leviää ikävä kuva Suomesta?
"Vähän kylmä on ollut", kertoi viihtymisestään Lontoosta keskiviikkona Suomeen tullut Gerald Paul Lappin. Torstaina päivällä Helsingissä kuitenkin paistoi aurinko, koivunlehti oli jo kahden peukalonkynnen kokoinen ja tuulelta suojassa oli ihan mukavan lämmin.
Lappin hörppi keskustan terassilla kokista matkatoverinsa Stephen Swalwellin kanssa euroviisutunnuksin koristellun kaupungin menoa katsellen.
Vierestä kulki vantaalainen rouva Ritva Lampi tyttärenpoikien Linus ja Elmeri Siimeksen kanssa. Mummo toi lapset keskustaan Eurovision Villageen, jotta heille jäisi joku muistikuvasta keväästä, jolloin Suomi järjesti viisukisat. "Arvelin, että nyt tänne vielä mahtuu sekaan", Lampi sanoi.
"Toivottavasti ulkomaalaisille näytetään, miten Suomessa on kaunis luonto, puhdas ilma ja ystävälliset ihmiset. Kännisiä ei tarvitsisi näyttää", hän nauroi.
"Mutta ei säällä ole mitään väliä, ei se niin kummoista ole meilläkään", Gerald Paul Lappin toppuutteli. "Täällä on todella ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä, enkä missään ole nähnyt näin puhdasta kaupunkia", vannoutunut viisufani suitsutti. Hän on kiertänyt kisat vuodesta 1997 alkaen.
"Tänne pitää ehdottomasti tulla uudelleen. Eilen illalla saatiin jo maistaa hyvää suomalaista olutta", Gerald jatkoi.
"Ei matkailumainoksia, vaan tarinoita"
Millainen kuva Suomesta välittyi Euroviisuista, selviää sitten kun kisat ovat ohi. Tähän asti kiinnostuskin on vaihdellut.
Ranskassa maan presidentinvaalit ovat vieneet huomion ja Britanniassa ennakkokiinnostuksen kerrotaan romahtaneen.
Paljon jää siis varsinaisen finaalilähetyksen varaan. Silloin kun noin 100 miljoonaa ihmistä katsoo viisuja, korostuu Suomea esittelevien välipalojen eli postikorttien merkitys.
Keskiviikkoillan A-plus -ohjelmassa televisiossa postikortteja moitittiin siitä, että ne eivät ole tarpeeksi matkailijoita houkuttelevia. Arvostelua tuli siitäkin, että mainio tilaisuus mainostaa maata hassattiin. Postikorttien tekemiseen olisi pitänyt ottaa markkinointiviestinnän ammattilainen.
"Mitä tapahtui, kuin meidän eduskuntavaaleissa SAK käytti markkinointiviestinnän ammattilaista? SDP hävisi vaalit", postikortit tehneen Tarinatalon tuottaja Kari Tervo kysyy ja vastaa.
"Kuka muistaa, millaisia olivat Kreikan postikortit viime vuoden kisoissa", hän arvuuttaa. Kun vastauksia ei tule heti mieleen, Tervo toteaa, että juuri noin hyvin matkailumainokset muistetaan.
"Me teimme lyhytfilmejä, pieniä tarinoita, jotka jäävät paremmin mieleen välittämään kuvaa Suomesta ja suomalaisuudesta", hän sanoo.
"Mainosalalle on tietysti tappio, että se ei saanut tätä tehtävää, mutta jotain kummallista siinä on, että meillä suhtaudutaan noin negatiivisesti", Tervo pohtii.
"Kun postikortteja esiteltiin ensimmäisen kerran, muutamat paikalla olleet ulkomaalaiset toimittajat kehuivat niitä. Keskiviikon tilaisuudessa niille oli jo taputettu", tuottaja Kari Tervo kertoo.