Onko yri­tet­ty tehdä hyvästä prii­maa?

Suomen olympiajoukkue ei ole vaipunut Vancouverin kisojen kahdessa olympiakylässä joukkopsykoosiin, jossa yhden urheilijan epäonnistuminen aiheuttaisi lumivyöryn tapaisen alisuorittamisen kierteen.

Suomen olympiajoukkue ei ole vaipunut Vancouverin kisojen kahdessa olympiakylässä joukkopsykoosiin, jossa yhden urheilijan epäonnistuminen aiheuttaisi lumivyöryn tapaisen alisuorittamisen kierteen.

--?Valtaosa Suomen joukkueen urheilijoista urheilee ammattimaisesti ja kilpailee viikoittain. He ovat tottuneet käsittelemään myös pettymyksiä, eikä joukkueessa ole sellaista mielialaa, että kenenkään pitäisi yksinään pelastaa Suomen urheilun taso. Jokainen vastaa vain omasta suorituksestaan, muistuttaa joukkueen johtaja Kari Niemi-Nikkola.

Olympiakomiteassa valmennuksen johtajana toimiva Niemi-Nikkola joutuu tekemään lähikuukaudet rajusti töitä ratkaistakseen 21. olympialaisten talvikisojen menestymättömyyden palapelin. Kisojen ollessa kesken ilmassa on kuitenkin vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

--?Moni meistä on aika ymmällään tilanteesta, mutta kyllä tässä on saatu kiinni joitakin langanpäitä siitä, mistä tämä voi johtua. Ihan täyttä totuutta kaikkien urheilijoiden kunnosta ei välttämättä ole vielä nähty, mutta jo nyt on Niemi-Nikkolan mukaan selvää, että kunnon viimeistelyssä on tehty virheitä.

Virheet voivat olla yksilökohtaisesti hyvinkin erilaisia, sillä esimerkiksi lähes kauttaaltaan odotettua huonommin selviytyneet maastohiihtäjät tulivat kisoihin monta eri reittiä. Osa harjoitteli Keski-Euroopassa korkealla, osa Kanadassa vielä korkeammalla ja osa kotimaassa.

--?Vaikka tämän kauden maailmancupeissa ei ole ollut samanlaista suomalaisjuhlaa kuin viime vuonna, meillä on urheilijoita, joiden harjoituskausi on alkukauden kisojen perusteella onnistunut. Mutta onko viime hetkillä yritetty tehdä hyvästä priimaa?

--?Edellinen kausi ennen olympialaisia on yleensä näyttänyt hyvin suuntaa (8 mitalia hiihdon MM-kisoista), mutta voi tietysti olla sellainenkin ilmiö, että kun ollaan keulilla, ei huomata riittävästi tarkkailla muita. Moni muu on nostanut tasoaan esimerkiksi maailmancupeihin verrattuna, Niemi-Nikkola puntaroi.

Korkeus otettu huomioon

Suomalaisilla on ollut vaikeuksia pysyä Whistlerin olympiapuiston ladulla muiden kyydissä, on sitten ollut kyse maastohiihdosta, ampumahiihdosta tai yhdistetystä. Niemi-Nikkola ei usko, että olympialaisten noin 800 metrin korkeudessa sijaitsevan kisapaikan olojen huomioiminen olisi epäonnistunut.

--?Me saimme kolmelta asiantuntijalta ennakkoon arviot korkeuden vaikutuksista, ja ne on otettu huomioon. On ihan oikein, että asutaan 650 metrissä (olympiakylässä), kun kisataan 800 metrissä.

Muun muassa hiihdossa korkealle sopeutuminen huomioitiin viimeistelyleirien paikkojen valinnassa.

--?Kun viime toukokuussa kävimme hiihdon valmennusjohdon kanssa läpi viimeistelyharjoittelun suunnitelmia, ne vaikuttivat kaikki hyvin perustelluilta. Voi tietysti kysyä, olivatko arviot kunkin urheilijan osalta oikeat, Niemi-Nikkola sanoo.

Yhdistetyn urheilijat viimeistelivät olympiakuntoaan Utahissa Park Cityssä, joka saattoi Niemi-Nikkolan mukaan olla jo liian korkealla ollakseen hyödyllistä.

--?Hannu Manninen tuli kisoihin Porista (merenpinnan tasolta). Nyt hän on jo ehtinyt sopeutua korkeuteen. Joukkuekisassa ei vielä saatu hänen hiihtokunnostaan täyttä kuvaa, koska ankkurilla ei ollut enää suurta panosta, Niemi-Nikkola valoi uskoa torstain henkilökohtaiseen kisaan.

Ilmoita asiavirheestä