KKO antoi perjantaina myös toisen rikoshyötyä koskevan ennakkopäätöksen.
Se pohti rikoshyödyn kohtuullistamista eli sitä, onko valtiolle maksettavia WinCapita-voittoja syytä kohtuullistaa eli alentaa.
Se puntaroi kahta Rovaniemen hovioikeuden tuomiota, jossa toisessa kahdelta pohjoissuomalaiselta mieheltä vaadittiin valtiolle rikoshyötyä yhteensä noin 55 000 euron edestä.
He vaativat summan kohtuullistamista muun muassa huonon taloudellisen asemansa vuoksi ja siksi, että he toimivat vilpittömässä mielessä. He eivät olleet osallisia rikoksiin, jotka tuottivat heille hyötyä eli josta he saivat voittonsa eivätkä he tienneet tällaisista rikoksista.
Hovioikeus oli kohtuullistanut summia niin, että määräsi miehet maksamaan rikoshyötyä 37 000 euroa.
Toisessa tuomiossa puolestaan vaadittiin pohjoissuomalaiselta mieheltä 16 500 euroa. Hovioikeus kohtuullisti summan 11 000 euroon.
KKO kumosi kummankin ratkaisun. Mieskaksikko joutuu maksamaan vaaditut 55 000 euroa ja kolmas mies 16 500 euroa.
”Harvinaisia rikoksia”
KKO:n mielestä miesten saavuttama rikoshyöty on peräisin harvinaisen laajamittaisesti toimeenpannuista tahallisista ja vakavista rikoksista. Niillä aiheutettiin suurelle määrällä asianomistajia eli WinCapitasta tappiolle jääneille huomattavaa vahinkoa.
Tuomioistuimen mukaan kummassakaan tapauksessa esitetyt perustelut kohtuullistamisen puolesta eivät ole riittävän painavia, jotta kohtuullistaminen olisi perusteltua.
Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että rikos ei saa kannattaa. KKO:n mukaan WinCapita-rikoshyödyn menettäminen täysimääräisesti eli kokonaan toteuttaa pyrkimystä eliminoida rikoksen vaikutuksia.
Yksi korkeimman oikeuden jäsenistä jätti toiseen päätökseen eriävän mielipiteen.
Voiko yleistää?
KKO:n esittelijäneuvos Janne Kanerva kertoo, että KKO antaa ennakkopäätöksiä, jotta asioita voidaan arvioida alemmissa tuomioistuimissa sen vetämien linjausten mukaisesti.
”Vaikka KKO:n ratkaisut koskettavat yksittäistapauksia, voidaan ennakkopäätöksiä hyödyntää muissa vastaavissa tapauksissa jos niissä on yleistettäviä seikkoja tai johtopäätöksiä”, hän sanoo.
Kanerva ei ota kantaa siihen, onko heidän kohtuullistamisratkaisussaan tällaisia yleistettäviä seikkoja tai johtopäätöksiä.
Hän ei siis kommentoi sitä, onko KKO:n päätöksen myötä rikoshyötyä syytä kohtuullistaa muissa vireillä olevissa oikeudenkäynneissä vai tuleeko niiden kohtuullistamisvaatimukset hylätä, kuten KKO tänään ratkaisemassaan yksittäistapauksessa teki.