Oulun ”Vesiratkaisun aika toukokuussa”, otsikoi Kaleva 6.3. Jutun mukaan Oulun vesihuolto kiinnostaa ministeriötäkin, erityisesti Fennovoima-hankkeen ja Talvivaaran jätevesiriskien vuoksi. Ministeriön Kai Kaatran mukaan ”Jos jotain sattuisi, niin varmasti alettaisiin kysellä miten viranomaiset ovat toimineet.”
Pohjois-Suomen Ely-keskus on edellyttänyt Oululta ratkaisua vesihuollon varmistuksesta toukokuun loppuun mennessä. Hallintopakkoa ja uhkasakkoakin on harkittu. Samaan aikaan kun P-S Ely-keskus vaatii Talvivaaran jätevesiriskin vuoksi vesivarmistuksia Oulussa, niin Kainuun Ely-keskus katsoi syksyllä 2014, ettei Talvivaaran jäteputki
Oulujoen vesistön Nuasjärveen edes tarvitse ympäristövaikutusarviointia.
Ihmisten rauhoittamiseksi hanke oli nimetty ”puhdistettujen jätevesien” purkuputkihankkeeksi, vaikka Talvivaaralla on käytössään vain jäteveden esikäsittelymenetelmäksi luokiteltava kalkkisaostus, eikä jäteveden puhdistuslaitoksia ole rakennettu. Erikoista on ”purkuputkihankkeen” käsittely voimassa olevan ympäristöluvan ulkopuolisena erillishankkeena, siis lisäpäästöhakemuksena.
Jätevesien laimentumisvyöhyke kylläkin haettiin Nuakseen ja Talvivaara väitti vastineessaan, ettei olisi mitenkään käytännössä mahdollista, että purkuveden metalleista aiheutuisi vaikutuksia Oulun vedenottoon Oulujoesta.
Samanaikaisesti viranomainen uhkailee Talvivaaran jätevesiriskin takia Oulun kaupunkia hallintopakkomenettelyllä ja ylävirralla vastaava Ely-viranomainen sanoo, ettei edes yvaa tarvitse tehdä Talvivaaran jätevesiputkesta? Historiasta on nähtävissä viranomaisten ja Talvivaara-yhtiön toteutunut toiminta; korkeimman hallinto-oikeuden joulukuun 2014 päätöksen mukaan Talvivaara-yhtiö ei ole pysynyt yhtenäkään vuonna ympäristölupansa rajoissa. Onko siis valvontavastuukaan toiminut?
Mika Flöjt
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Kuusamo
