Olin utelias lapsi. Halusin kovasti tietää, mistä asiat johtuivat. Kävelin usein äitini, mummuni tai ihan kenen tahansa mielestäni jostain jotain tietävän perässä kysellen kaikesta maan ja taivaan välillä. Vaihtoehtoisesti tankkasin itseeni kirjoja tai sanomalehtiä. Halusin aina jotain uutta ajateltavaa. Yliopistoon päätyminen tarkoitti minulle ovien avautumista loputtoman tiedon ääreen.
Viime syksynä havahduin kuitenkin siihen, että kaikki ei ollut hyvin. Tuntui kuin olisin kulkenut pahassa aivosumussa. Tahkosin kyllä enemmän opintopisteitä kuin vaaditaan, mutta arvosanat eivät olleet niin hyviä kuin ennen. Mikään tieto ei tuntunut tarttuvan päähän. Päivät meni yliopistolla, illat luottamustoimien parissa. Ruokatauot tankkasin sosiaalisia medioita ja jäljelle jääneen vapaa-ajan vietin ystävien parissa. Missään en kuitenkaan ollut varsinaisesti läsnä. Olin todella väsynyt.
En ole valitettavasti ainoa. Opiskelijoiden pitkittynyt stressi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. YTHS:n mukaan joka kolmas opiskelija kokee tai on kokenut joitain psyykkisiä oireita. Syitä tähän ovat koko ajan kasvavat paineeet, suorituskeskeinen yhteiskunta ja heikentynyt toimeentulo.
Saadakseen noin 250 euron suuruisen opintotuen, opiskelijan on suoritettava viisi opintopistettä kuukautta kohden. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä, mikä ei itsessään ole paljon. Opintotukea täydennetään yleisellä asumistuella ja opintolainalla. Ne opiskelijat, jotka eivät uskalla tai halua ottaa lainaa elättääkseen itseään, tekevät töitä opintojen ohella. Lisäksi on aivan yhtä tärkeää pitää yllä sosiaalisia suhteita ja harrastaa.
Ei siis ole ihme, että moni on väsynyt ja stressaantunut. Missä välissä opiskelija ehtii toteuttaa sitä tärkeintä tehtäväänsä eli oppia? Oppiminen vaatii ajatustyötä. Pelkkä luennoilla istuminen ei riitä, vaan asioita pitää oikeasti hautoa päässä. Toivon, että opiskelijat pääsevät sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen piiriin.
Aloittaessani ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana päätin katkaista ikävän kierteen ja opettelin keskittymään jälleen yhteen asiaan kerralla. Opiskeluni ovat nyt vuoden tauolla, minkä lisäksi luovuin kaikista ylimääräisistä luottamustoimista. Parasta on ollut huomata, miten minulla on taas aikaa ajatella.