Onko maail­mas­ta tulossa Kiinan siir­to­maa, kysyy do­ku­ment­ti – Kiina val­loit­taa maail­maa ja haluaa maail­man­ta­lou­den ve­tu­rik­si

Ulkolinjan dokumentti kysyy: onko maailmasta tulossa Kiinan siirtomaa? Ajatus ja näkökulma eivät ole uusia, mutta dokumentti aiheesta on silti kiintoisa.

Kiinalaisilla farkkutehtailla työtä johtavat kiinalaiset, mutta työtä tekevät etiopialaiset, joiden kuukausipalkka on paikoin jopa kymmenen kertaa huonompi kuin kiinalaisten vastaavaa työtä tekevien.
Kiinalaisilla farkkutehtailla työtä johtavat kiinalaiset, mutta työtä tekevät etiopialaiset, joiden kuukausipalkka on paikoin jopa kymmenen kertaa huonompi kuin kiinalaisten vastaavaa työtä tekevien.

Ulkolinja: Kiinan uusi silkkitie

Ulkolinjan dokumentti kysyy: onko maailmasta tulossa Kiinan siirtomaa? Ajatus ja näkökulma eivät ole uusia, mutta dokumentti aiheesta on silti kiintoisa.

Vuodesta 2013 lähtien Kiina on investoinut miljardeja nostaakseen Kiinan maailmantalouden veturiksi. Presidentti Xi Jingpingin mukaan "vuosisadan projektissa" Kiina rakentaa nopean rautatien Kiinasta suoraan Länsi-Eurooppaan, Pakistanissa Kiina rakentaa suursatamaa, valtatien Himalajan yli ja Afrikassa jättiläissataman ja rautatien Etiopiaan.

Dokumentti suuntaa kolmeen uuteen silkkitien keskukseen: Djiboutiin, Etiopiaan ja Pakistaniin. Kiina levittää vaikutusvaltaa uuden silkkitiensä varrelle tarjoamalla kauppaväyliä, tulevaisuutta ja rahaa.

Valta on helppo ymmärtää puhumalla rahasta: esimerkiksi afrikkalaisvaltio Djiboutille Kiina lainasi 580 miljoonaa dollaria syväsataman rakentamiseen. Nyt Kiinalla on hallussaan 70 prosenttia koko Djiboutin valtionvelasta. Samaisessa pikkuvaltiossa sijaitsee myös Kiinan ensimmäinen sotilastukikohta ulkomailla.

Farkkutehtaalla työskentelevät etiopialaiset

Kaikkialla Kiinan vaikutusvallan laajenemista ei ole otettu ilolla vastaan. Iloisia eivät ainakaan ole etiopialaiset maanviljelijät, jotka ovat menettäneet maitaan kiinalaiselle teollisuusalueelle. Farkkutehtailla työtä johtavat kiinalaiset, mutta työtä tekevät etiopialaiset, joiden kuukausipalkka on paikoin jopa kymmenen kertaa huonompi kuin kiinalaisten vastaavaa työtä tekevien.

Etiopiasta silkkitie jatkuu Pakistanin kautta edelleen Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Kaikkia asioita voidaan katsoa useista eri näkökulmista. Kellä on taloudellisia voimavaroja, sillä on usein muuta valtaa. Jos ilmiö tulee yllätyksenä, kertoo se lähinnä, miten vähän esimerkiksi Kiinan politiikkaa tuntee ja miten paljon siitä oikeasti olisikaan hyvä tietää.

Yle TV1 Klo 22

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä