Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Riikka Moilanen (kesk.) nosti maanantaina valtuuston kokouksessa Isonkadun tilanteen esille.
Moilanen kysyi, mitä kaupunki aikoo tehdä niille vähäosaisille ihmisille, jotka käyttävät alkoholia ja huumeita ja ovat ottaneet Isonkadun kodikseen.
Hän jatkoi, että he ovat turvallisuusriski muille ja riski elinkeinoelämälle, koska he vähentävät Oulun matkailun vetovoimaisuutta.
– Ihmiset eivät vain yksinkertaisesti uskalla kulkea Isollakadulla.
Moilanen kutsui vähäosaisia päihderiippuvaisia ihmisroskaksi. Hän katui erillisessä puheenvuorossa sanavalintaansa ja pyysi sittemmin moneen kertaan anteeksi sen käyttöä.
– Se oli täysi vahinko. Tarkoitukseni oli puhua hädässä olevista ihmisistä, jotka tarvitsevat toisenlaiset olot kuin kadun, jossa asua. He tarvitsevat kaupungin palveluja, että saavat paremman elämän.
Terveysyhtiö Pihlajalinna antoi tiistaina potkut Oulun toimitusjohtajalleen Moilaselle tämän valtuustossa käyttämän ihmisroskakommentin vuoksi.
– Ei ole hyväksyttävää, että Pihlajalinnassa työskentelevä johtaja puhuu apua tarvitsevista ihmisistä kuten Moilanen puhui maanantaina, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen perusteli asiaa.
– Sairauksista ja elämäntilanteesta riippumatta jokaisen ihmisen elämä on arvokas ja ihmisarvo on loukkaamaton kaikissa tilanteissa.
Moilasen jatko kaupunginvaltuustossa on keskustan valtuustoryhmän käsissä. Omasta puolestaan hän voi pidättäytyä valtuustotyöskentelystä, mikäli sitä pidetään aiheellisena.
– Ryhmä päättää siitä lähipäivinä.
Yhteistyö tarpeen
Oulun kaupungin riskienhallintapäällikön Heikki Kontsaksen mukaan yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtii järjestyslain nojalla poliisi.
– Kaupungin toimivallassa ei ole häiritsevästi käyttäytyvien päihtyneiden henkilöiden poistaminen kaduilta.
Kaupungin kontolla olevana asiana hän näkee ennaltaehkäisevän työn eli sen, mitä kaupunki voi tehdä, etteivät ihmiset syrjäytyisi edellä mainitulla tavalla.
Hänestä kyse on ennen kaikkea monialaisesta viranomaisyhteistyöstä, jossa muun muassa hyvinvointipalveluilla on oma tärkeä osansa.
– Uskon tämän nousevan kaupungin organisaatiossa nyt esille. Konkreettisiin toimiin ryhtymisen tarve on ilmeinen.
Jos päihdeongelmainen haluaa hoitoa ja palveluita, niitä on Oulun kaupungin hyvinvointijohtajan Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan saatavissa. Tarjolla on myös asuntoja.
– Ketään ei voida pakottaa hoidon tai palvelujen piiriin. Oma motivaatio on avainasemassa.
Hyvä yleistilanne
Oulun poliisilaitoksen ylikomisario, valvonta- ja hälytysyksikön johtaja Arto Autio toteaa, että yleinen järjestys- ja turvallisuustilanne on hyvä Isollakadulla.
– Se on suosittu kokoontumisalue. Joukossa on aika ajoin yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät osaa ottaa muita huomioon ja aiheuttavat häiriöitä.
Päivittäin sieltä tulee 1–2 ilmoitusta, joissa joku kokee häiriötä tai turvattomuuden tunnetta.
– Yleensä ne eivät ole mitään vakavaa. Silloin tällöin joukossa on mukana myös yksittäisiä vahvasti päihtyneitä henkilöitä, jotka eivät osaa käyttäytyä asiallisesti.
Poliisi poistaa paikalta keskimäärin yhden henkilön päivässä. Tavallisesti poistettu on alkoholin vaikutuksen alainen, joka aiheuttaa ympäristössä häiriötä makaamalla maassa tai penkillä tai metelöimällä.
Hänestä olisi hyvä, että Ouluun perustettaisiin vihdoin selviämisasema, johon poliisi voisi toimittaa sammuneet, rauhalliset ja asiallisesti käyttäytyvät päihtyneet henkilöt saamaan hoitoa.
– Poliisin putka ei ole riittävä ja asianmukainen keino pysäyttämään esimerkiksi alkavaa vakavaa alkoholismia.