Ei pelkästään Rauli Badding Somerjoen Kuihtuu kesäinen maa -kappaleen, vaan jopa Jean Sibeliuksen Finlandian ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulun alkuperää on vuosien varrella tutkittu.
Tässä kuussa on julkisuudessa keskusteltu kevyellä otteella musiikin plagioinnista.
Aihe tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun tuli yleiseen tietoon, että oululainen unkarilaisen musiikin harrastaja Jouko Heikkala oli huomannut Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) Kuihtuu kesäinen maa -hitin melodian ja suurimman osan soinnutuksesta olevan peräisin unkarilaisesta 1960-luvun suosikki-iskelmästä.
Innokkaimmat klassisen musiikin historioitsijat tietävät, että on sitä musiikkia lainailtu niin sanotuissa paremmissakin piireissä.
Fredrik Paciuksen (1809–1891) ennätysvauhtia neljässä päivässä säveltämän Maamme-laulun (1846) on huomattu muistuttavan saksalaista ylioppilaiden juomalaulua.
Jopa kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen on osoitettu lainanneen kollegaltaan alun Finlandia-hymniinsä (1899).
Somerjoen plagioima kappale on Minden ember boldog akar lenni (Kaikki haluavat olla onnellisia), joka löytyy Youtubesta laulajatar Teri Harangozón esittämänä.
Sibelius kopioi Finlandiaan yhdeksän ensimmäistä säveltä ja soinnutuksen Emil Genetzin (1852–1930) mieskuorolaulun Herää Suomi! (1881) voitonmarssista.
Hyväntahtoisesti on jälkeenpäin selitetty, että Genetz-lainan on täytynyt olla Sibeliukselle vain pääkaupunkiseudun musiikkielämästä tarttunut korvamato.
Sen sijaan Maamme-laulua (1848) on voitu erehdyksessä luulla kansansävelmäksi paremman tiedon puutteessa. Hampurissa syntynyt Pacius nimittäin kävi tasaisin väliajoin kotimaassaan ja vei mukanaan sävellyksiä.
Nykytiedon valossa Maamme-laulun sävelmää pidetään silti mukaelmana saksalaisesta osakuntalaulusta Papst und Sultan (Paavi ja sulttaani), jonka juuret ulottuvat 1700-luvulle.
Finlandia-hymni kuultiin ensimmäisen kerran protestijuhlassa Sanomalehdistön päivänä 1899. Orkesterisarjan alkuperäinen nimikin oli lähellä Genetziä, Suomi herää. Sävelruno Finlandia soi sarjan lopussa.
Sanomalehdistön päivät 3.–6. marraskuuta olivat ensimmäinen Venäjän vallan vastainen kulttuuriväen joukkomielenosoitus Suomessa.
Juhlayleisö siis todennäköisesti ymmärsi, että Sibelius viittasi juuri Genetzin lauluun, joka sanat päättyvät:
”Kun kuka kansoa halveksuu, sortuvi niin kuni juureton puu, Silloin on Suomessa huomen.”
Sibeliuksen ja Genetzin sävellysten yhtäläisyyksiä käsitteli kuorokapellimestari Matti Hyökki väitöskirjassaan 2003, jolloin Kaleva kertoi asiasta tuoreeltaan.
– Todennäköisempää kuin että Finlandian teemat olisivat kaikki olleet pelkästään ’ylhäältä annettuja’ ja ’silkkaa inspiraatiota’ (niin kuin Sibelius on kertonut) lienee se, että hymniosassa säveltäjä ei ole voinut olla vaikuttumatta aikanaan suurta huomiota herättäneestä Genetzin kuorolaulusta, Hyökki arvioi.
– Herää Suomi! -laulua Ylioppilaskunnan Laulajatkin esitti 1800-luvun lopussa yhtenään. Minun mielestäni se oli Sibeliukselta täysin tietoinen Genetz-laina.
Hyökin mukaan Sibelius ei koskaan myöntänyt, että Finlandia-hymnin teemoilla olisi ollut esikuvia tai että hän olisi lainannut aiheen Genetziltä.
Säveltäjä jopa kielsi Finlandia-hymnin laulamisen suositun sävelrunonsa yhteydessä.
– Vasta 40 vuotta säveltämisen jälkeen hän suostui, kun Yhdysvalloissa hymniä jo sanoitettiin innolla. Hypoteesini on, että Sibelius kielsi Finlandian laulamisen, koska laulajat olisivat heti tunnistaneet lainauksen.
Somerjokea, Genetziä ja Sibeliusta edeltäneessä musiikinhistoriassa ei teosten säveltäjien nimien ilmoittamista ole aina nähty tärkeäksi; samaan tapaan kuin esimerkiksi kirkkorakennusten suunnittelijoitakaan ei erikseen mainittu.
Tunnettu cembalisti-säveltäjä sekä vanhan ja uuden musiikin tuntija Jukka Tiensuu kertoo, että vielä 1600-luvulla säveltäjäkollegan teosten lainaamista pidettiin päin vastoin kunnianosoituksena.
Tässä mielessä myös alkuperäisistä tekijänoikeuksista monesti vähät välittävä some-aikakausi ja musiikkimaailman pitkä sähkötön aika ikään kuin kurottavat toisiaan kohti.
– Kun painetulle musiikille vähitellen syntyivät markkinat, nuottikauppiaat saattoivat myyntiä vauhdittaakseen panna sävellyksen jonkun kuuluisamman säveltäjän nimiin. Sitä harrastetaan nykyäänkin, ja kauppa käy, sanoo Tiensuu.
– Igor Stravinskyn (1882–1971) Petrushkaan (1911) liittyy kertomus, että säveltäjä kuuli ikkunastaan posetiivarin soittavan kiinnostavaa melodiaa, jonka hän liitti Petrushkaan sellaisenaan. Sävellyksen alkuperäinen säveltäjä ilmaantui vaatimaan korvausta, ja lopulta hänelle päädyttiin maksamaan tietty summa jokaisesta Petrushkan esityksestä.
Mitä tarkoittavat plagiointi ja teos?
- Plagiointi tarkoittaa jonkun toisen työn/teoksen tai sen osan esittämistä omanaan ilman alkuperäisen lähteen ilmoittamista.
- Teos on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos.
- Tekijänoikeus syntyy, kun teos tehdään. Suoja alkaa heti teoksen luomishetkestä suoraan lain nojalla.
- Mitään muodollisuuksia, esimerkiksi rekisteröintiä tai ©-merkin käyttöä, ei edellytetä.
- Teoksia voivat olla muun muassa sävellykset, kirjalliset ja suulliset esitykset, raportit ja esitteet, valokuvat, tietokoneohjelmat, tietokannat, kartat, näytelmät, elokuvat, koreografiat, piirustukset, maalaukset, rakennukset sekä taideteollisuuden ja -käsityön tuotteet.
Lähteet: blogs.helsinki.fi/alakopsaa ja www.tekijanoikeus.fi.
