Lentokentäntien risteys maanantaina vähän ennen viittä iltapäivällä:
Autoa lappaa vasemmalta oikealle ja päinvastoin. Meno on kuin ennen koronaa, väkeä on mukavasti liikkeellä.
Hetkeä myöhemmin keski-ikäinen mies kävelee Kaakkurin Bauhausin ovesta sisään. Ajatuksissaan hän ohittaa käsidesipisteen, kunnes havahtuu: lyö jarrut päälle ja desinfioi kätensä.
Korona tuli useimman tavallisen pulliaisen tietoisuuteen sittenkin kuin kuuluisa salama kirkkaalta taivaalta, yhtäkkiä.
Ajankohdan voi osoittaa lähes päivälleen: Olisiko se ollut 12. maaliskuuta, kun hallitus suositteli yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien perumista? Vai 17. maaliskuuta, kun hallitus julisti poikkeustilan?
Koululaisten hiihtolomaviikolla korona ei ainakaan ollut iso, yleinen puheenaihe. Korona oli vielä ”siellä jossakin”.
Jälkeen päin tuntuu kyllä oudolta, että koronaan havahduttiin hieman kärjistäen vasta hiihtolomaviikon jälkeen. Reilusti yli kuukausi sen jälkeen, kun ensimmäinen koronatapaus oli todennettu Ivalossa.
Koronan toisen aallon voimakkuudesta ei ole tietoa.
On hyvin mahdollista, että tilanne pysyy hallinnassa. Että uusia sairaustapauksia tulee ikään kuin sopivasti, mikä pitää suomalaiset varppeisillaan – ja taudin kurissa.
Maanantaina julkistettu Koronavilkku-älypuhellinsovellus pyrkii samaan, pitämään epidemian kurissa nopeuttamalla virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista.
Koronavilkku sai runsaasti lataajia, ja sen vahvuus onkin latausmäärässä. Kerrankin me kaikki voimme olla Suomi-nimisen yrityksen avainhenkilöitä, vain lataamalla!
Koronavilkun tavoitteena on, ettei epidemia lähde käsistä, sanoi THL:n johtaja Mika Salminen.
Bauhausissa asioinut mies ajatteli havahduttuaan samalla tavalla: piti koronasta selviytymisen sananmukaisesti omissa käsissä.
Jos tämä ja muut turvaohjeet muistetaan yleisesti, on paljon voitettu, ja väki olla mukavasti liikkeellä jatkossakin.