Eläinten viikon (4.–10.10) alla on kiinnostavaa pohtia lemmikkieläimen merkitystä politiikassa, mikä ei ole vähäinen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen 45 presidentistä 42:lla on ollut koira. Herbert Hoover ja Franklin Roosevelt käyttivät koiriaan vaalikampanjoissaan.
Varapresidenttiehdokas Richard ”Tricky Dick” Nixon puolustautui vuonna 1952 lahjussyytteitä vastaan hyödyntämällä Checkers-koiraansa.
Wienin jännitteistä huippukokousta vuonna 1961 lievensi Nikita Hruštšovin ja Jacqueline Kennedyn keskustelu Laika-avaruuskoirasta, jonka pennun Hruštšov lähetti rouva Kennedylle lämpimän saatteen myötä.
Bill ja Hillary Clintonin Socks-kissa, George W. Bushin koirat Barney ja Miss Beasley sekä Emmanuel Macronin Nemo-koira ovat saaneet julkisuutta, samoin Vladimir Putinin Yume- ja Buffy-koirat sekä Joe ja Jill Bidenin koirat Major ja Commander.
Adolf Hitlerille saksankoiranarttu Blondi aktiivisine Wolf-pentuineen olivat keskeinen rauhoittumiskeino häviön lähestyessä. Henkilääkäri WernerHaase surmasi Blondin syanidikapselilla ennen isäntänsä itsemurhaa. Myös pennut lopetettiin. Benito Mussolini kuvattiin taputtamassa koiria, silittämässä hevosia ja rapsuttamassa kesyä leijonaa.
Winston Churchill oli possujen ystävä, koska ”koira katsoo meitä ylöspäin, kissa alaspäin mutta possu kohtelee vertaisenaan”. Kuningatar Elisabet II:lle hevoset ja koirat olivat tärkeitä. Hänellä oli yli 30 welsh corgia, joista kaksi oli kuolinvuoteen äärellä. Koirat eivät aiheuttaneet skandaaleja kuten muut perheenjäsenet. Kuningatar Camillalle hevoset ja koirat ovat osa hänen rakastamaansa ulkoilmaelämää. Eroava Britannian pääministeri Boris Johnson piti vitseillä ja katkeruudella höystetyn jäähyväispuheen 6.7. 2022, jossa hän suuntasi paljon huomiota Downing Street 10:n viralliselle rotta- ja hiirivahdille Larry-kissalle sekä Dilyn-koiralle.
Suomen presidenttien lemmikeistä on Meri Eskolan (2019) kirja. K.J. Ståhlbergin koiria olivat Tusse ja Lili. Lauri Kristian Relander kirjoitti kaniininhoito-oppaan ja hänellä oli spanieli. P.E. Svinhufvudin pariskunta kasvatti muun muassa kaneja, lampaita, hopeakettuja sekä koiria. Kyösti Kallion maatiloilla elettiin eläinten ehdoilla. Kyösti oli hevosmies.
Carl Gustaf Mannerheimin tyttären Sophien mielestä isää pelkäsivät kaikki paitsi hevoset ja koirat. Paavo Haavikko väitti Mannerheimista: ”Hän rakasti hevosia”. Veijo Meren mukaan Mannerheim kirjoitti enemmän hevosistaan kuin ihmisistä, ylisti niiden urotöitä ja suri kuolemaa. Iäkäs, ratsastuksesta luopunut Mannerheim seurusteli edelleen herkkupaloja ja taputteluja antaen ratsunsa Käthyn kanssa. Käthy sijoitettiin hetkeksi isäntänsä hautajaiskulkueeseen vuonna 1951. Mannerheimilla oli myös terrieri Jack sekä schäferit Bobi ja Ratto.
Urho Kekkonen sai Neuvostoliiton valtiojohdolta kolme hevosta sekä kaksi venäjänvinttikoiraa. Eläinrakkailla Tellervo ja Mauno Koivistoilla oli muutamia mopseja ennen valtion ykköskoira Santtua ja sen jälkeen Pontusta. Koivisto sai lahjaksi Neuvostoliitosta ori Zaslonin. Tarja Halosen kissat Rontti ja Miska sekä kilpikonnat Miki ja Kiki tulivat kansalle tutuiksi. Hän sai Venäjän pääministeri Dmitri Medvedeviltä kissa Meggin. Myöhemmin hänestä tuli Tarja-tamman omistaja. Sauli Niinistöllä oli vuonna 2021 edesmennyt terrieri Lennu, joka sai laajaa julkisuutta. Niinistöllä oli myös suomenhevostamma Ypäjä Juulia.
Miksi eläinlemmikki? Tavanomaisen eläinrakkauden lisäksi lemmikin avulla voi vaikuttaa äänestäjiin ja muihin kansalaisiin antamalla sympaattisen ja ”normaalin” kuvan arjen elämästään. Jos korkea poliittinen tehtävä rajoittaa luontevia ihmissuhteita, eläin voi olla kompensaationa. Presidentti Harry Truman pelkistikin kyynisesti: ”Jos poliitikko haluaa ystävän, hänen on otettava koira”. Albert Schweitzerin mielestä ”elämän kurjuudesta on kaksi pakotietä: musiikki ja kissat”.
Eläinlemmikin asema voi korostua, mikäli elämässä tai urassa on kriisi kuten Hitlerillä. Lemmikkieläimellä saattaakin olla hoidollista merkitystä jopa vaikeissa mielenterveyden ongelmissa. Urho Kekkonen korosti koiran roolia mielenterveyden ja ruumiillisen kunnon saralla.
Eläinlemmikin avulla voi jopa manipuloida äänestäjiä ja mediaa kuten Richard Nixon teki. Vahva autoritaarisuus ja valtasymboliikka välittyvät niin Mussolinin leijonan rapsuttelukuvista kuin Mannerheimin ratsastajapatsaasta. Koira-, hevos- ja kissadiplomatia oli yleistä Neuvostoliiton ja Suomen suhteissa.
Näkyvätkö ehdokkaiden lemmikkieläimet jossain roolissa pian käynnistyvissä presidentinvaaleissa?