Tällä viikolla vietetään Mielenterveysviikkoa.
Niin valtakunnallisesti kuin myös Oulussa mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut.
– Ihmiset hakevat aikaisempaa helpommin apua ongelmiinsa, mikä on hyvä asia. Jos apua haetaan ajoissa, ongelmat eivät pääse kasautumaan ja toipuminenkin on yleensä nopeampaa, kertoo Oulun kaupungin terveydenhuollon erityispalveluiden palvelupäällikkö Marjo Kiviniemi.
Esitimme Kiviniemelle muutamia kysymyksiä mielenterveyspalveluista Oulussa.
Mistä Oulussa saa apua mielen järkkyessä?
Ensisijaisesti omasta hyvinvointikeskuksesta tai opiskelijaterveydenhuollosta.
Syitä yhteydenottoon voi olla esimerkiksi masentuneisuus, ahdistuneisuus tai äkillinen mieltä järkyttävä tapahtuma.
Hyvinvointikeskuksissa tehdään hoidon tarpeen arviota ja hoidetaan lieviä sekä keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä.
Sieltä konsultoidaan tarvittaessa mielenterveyspalveluita ja hoito siirretään mielenterveyspalveluihin, jos on kyse vakavammasta mielenterveydenhäiriöstä tai tarvitaan tarkempaa diagnostista arviota.
Entä akuuteissa tilanteissa?
Oulussa toimii virka-aikana oma mielenterveyspäivystys, johon voi hakeutua vakavissa ja kiireellisissä päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Esimerkiksi akuutti psyykkisen voinnin huonontuminen tai itsemurhavaara ovat syitä päivystykseen hakeutumiselle.
Mielenterveyshäiriöt pyritään hoitamaan ensisijaisesti avohoidossa. Vakavissa tilanteissa, kuten psykooseissa, vaikean masennuksen hoidossa tai itsemurhavaarassa tarvitaan usein myös sairaalahoitoa.
Sopivan hoito- ja tukimuodon löytyminen voi joskus viedä aikaa, mutta apua kannattaa hakea rohkeasti.
Hakeudu mielenterveyspäivystykseen:
– Vain kiireellisissä ja vakavissa tilanteissa.
– Mielenterveyspäivystys virka-aikoina Yrttipellontie 6, 2. kerros.
– Virka-ajan ulkopuolella Oysin yhteyspäivystykseen.
Mikä on omaisten rooli?
Pääasiassa asiakkaat hakeutuvat itse hoidon tarpeen arvioon, mutta usein tukena ovat myös omaiset. Omaisten tuki on usein tärkeää hoitoon lähtemisen ja hoitoon sitoutumisen kannalta. Usein esimerkiksi masennusoireista voidaan kärsiä pitkäänkin itsekseen, mutta omaisen huoli ja tuki kannustavat lähtemään ammattilaisen puheille.
Omaiset ovat tärkeä tuki sairauden ja toipumisen eri vaiheissa, ihan kuten kaikissa muissakin sairauksissa.
Tärkeää olisi, että läheinen ottaisi huolensa puheeksi, jotta voisi arvioida onko syytä huolestua, vai onko kyse vain väliaikaisesta alakuloisuudesta tai vaikka stressistä.
Joskus omaisen huolehtiminen voi herättää kiukkua tai ärsytystä, mutta yleensä ihmiset ymmärtävät jälkikäteen, että kyse oli välittämisestä.
Läheisenä kannattaa reagoida:
– Jos huomaa läheisensä muun muassa normaalia ahdistuneemmaksi tai läheinen on pidempään normaalia alavireisempi tai eristäytyy aikaisemmin normaaleista kontakteista.
– Mielenterveyden heikkeneminen voi näkyä myös aikaisempaa huonompana itsensä hoitamisena: muun muassa peseytyminen unohtuu, ruokahalu vähenee, päihteiden käyttö lisääntyy tai käytös muutoin muuttuu aikaisemmasta poikkeavaksi
– Kiireellistä reagointia tarvitaan, jos läheinen on avoimen harhainen tai puhuu itsemurha-aikeista.
Milloin apua tulisi hakea?
Jokainen meistä voi ajoittain tuntea itsensä stressaantuneeksi tai alavireiseksi, mutta jos paha olo tuntuu jatkuvan viikkoja ja arjesta selviytyminen tuntuu vaikealta, niin on syytä hakea apua. Apua kannattaa hakea, jos on ylipäätään huoli omasta mielenterveydestä ja kokee arjen jollakin tavalla hankaloituneen.
Hae apua, kun:
– Arki on hankaloitunut.
– Oireina voivat olla muun muassa viikkoja kestänyt unettomuus, ahdistuneisuus, ruokahaluttomuus.
– Työt, opiskelut, harrastaminen ja ystävien tapaaminen tuntuvat raskailta.
– Heikentynyt mielenterveys voi oirehtia myös lisääntyneenä päihteiden käyttönä tai muina riippuvuuksina.
Minkä ikäisiä avunhakijat ovat?
Mielenterveyspalveluissa suurin asiakasryhmä ovat 29–50-vuotiaat.
18–28-vuotiaat ovat toiseksi suurin asiakasryhmä.
Aikuisten palveluissa nuorten osuus on pysynyt samankaltaisena viime vuodet. Nuorisopsykiatriassa on nähtävissä lähetteiden määrän kasvua.
Tutkimuksellista näyttöä ei ole kuitenkaan siitä, että nuorten sairastavuus olisi lisääntynyt. Kasvu voi johtua palvelurakenteissa tapahtuneista muutoksista, jolloin hoitojen painopiste on siirtynyt enemmän erikoissairaanhoitoon.
Milloin tahdon vastaiseen hoitoon joudutaan?
Mielenterveyslaki säätelee tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksiä.
Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vain jos seuraavat ehdot täyttyvät:
– jos hänellä todetaan mielenterveyshäiriö ja
– jos hoitoon toimittamatta jättäminen oleellisesti pahentaisi tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään / turvallisuuttaan tai muiden henkilöiden turvallisuutta ja
– jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ne ovat riittämättömät.