Maailman urheilevan nuorison - kuten vanha sanonta kuuluu - katseet ovat kääntyneet Kreikan Ateenaan, jossa ovat juuri alkaneet XXVIII nykyajan olympialaiset.
Olympialiike on palannut synnyinsijoilleen kahdessakin mielessä. Kreikan Olympian laaksossahan järjestettiin antiikin ajan ensimmäiset olympialaiset jo vuonna 776 eKr. ja myös nykyajan ensimmäiset olympialaiset kisat käytiin Kreikan Ateenassa vuonna 1896.
Tosin Ateenassa järjestettiin myös vuonna 1906 niin sanotut välikisat, mutta Kansainvälinen Olympiakomitea ei ole koskaan noteerannut niitä virallisiksi olympiakisoiksi.
Reilussa sadassa vuodessa olympiakisoista on tullut koko maailman kisat. Jo pelkästään perjantaina vietettyjä avajaisia seurasi paikan päällä noin 75 000 katsojaa, ja heidän lisäkseen olympiatulen sytytystä seurasivat miljardit televisionkatsojat eri puolilla maailmaa.
Olympialaisiin osallistuvien kilpailijoiden ja maiden määrä moninkertaistunut vuosikymmenien saatossa. Kun Ateenassa vuonna 1896 pidettyihin ensimmäisiin nykyaikaisiin olympiakisoihin osallistui 311 kilpailijaa, tänä vuonna Ateenaan on matkustanut noin 10 500 urheilijaa parista sadasta maasta. Vuoden 1896 kisoissa valtaosa eli 230 kilpailijaa edusti isäntämaa Kreikkaa.
Antiikin olympialaiset nykyaikaan räätälöitynä
Nykyaikaisten olympialaisten isänä pidetään ranskalaista paroni Pierre de Coubertiniä (1863-1937), joka jo nuorena haaveili urheilukisoista, joihin jokainen maa voisi lähettää edustajansa poliittisista tai muista erottavista tekijöistä huolimatta.
Lopulta paroni lausui nykyajan olympialaisten syntysanat Sorbonnen yliopistossa Pariisissa pidetyssä urheilukongressissa 25. marraskuuta 1892. Hän ehdotti antiikin Kreikan olympialaisten aloittamista uudelleen "nykyelämän oloihin sovitettuna".
Antiikin olympialaisissa korostettiin rauhan ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja näistä aatteista toivottiin kansoja yhdistäviä tekijöitä myös riitaisaan ja kansallisten erimielisyyksien repimään Eurooppaan.
Vuonna 1894 Pariisissa perustettiin Kansainvälinen Olympiakomitea, jonka tehtäväksi tuli toimia olympiakisojen taustavoimana.
Olympiakisojen alkutaipaleella antiikin vaikutus näkyi lajivalikoimassa, rahapalkintojen puuttumisessa, nelivuotisessa olympiadissa sekä siinä, että kilpailut oli tarkoitettu vain miehille.
Kansallistunne synnytti Zappaan "olympialaiset"
Olympialaisten järjestelyihin vaikuttivat myös Kreikassa aiemmin 1850-1870-luvuilla järjestetyt panhelleeniset kisat tai Zappaan kisat, millä nimellä ne myös tunnettiin. Jälkimmäinen nimi viittaa kisojen primus motoriin Evangelos Zappas -nimiseen (1800-1865) kreikkalaiseen liikemieheen.
Zappaan innostus antiikin olympialaisten tapaisiin kisoihin johtui siitä, että Turkin vallasta vuonna 1832 itsenäistyneessä Kreikassa etsittiin omaa identiteettiä. Tässä rakennustyössä otettiin oman kielen ja ortodoksisen uskonnon lisäksi otettiin avuksi unohduksiin jäänyt antiikin kulttuuri.
Samoihin aikoihin alkaneet Olympian lehdon arkeologiset kaivaukset herättivät ihmisten kiinnostuksen antiikin urheilukisoihin.
Zappaan olympialaisiksi kutsuttuja kisoja järjestettiin neljästi, mutta nykyajan olympialaisista ne erosivat siinä, että kaikki osallistujat olivat kreikkalaisia. Lajeina olivat ainakin kolmiloikka, kiekonheitto, paini ja pikajuoksut sekä uutuutena esimerkiksi köydenveto.
Zappaan olympialaisista otettiin oppia valmisteltaessa ensimmäisiä kansainvälisiä olympialaisia vuonna 1896.
Antiikin Feidippides, nykyajan "Feidippides"
Huhtikuussa vuonna pidetyissä 1896 Ateenan kisoissa oli jo nelisenkymmentä lajia, joihin osallistui yli 300 urheilijaa.
Olympiakisojen maineen kannalta merkittävin tapahtuma oli maratonjuoksu, joka vuonna 1896 juostiin ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa. Juoksu ammensi kuitenkin ideansa antiikin historiasta - nimenomaan siis historiasta, ei siis urheilun historiasta.
Maratonjuoksun nimi viittaa vuonna 490 eKr. ateenalaisten ja persialaisten Marathonin tasangolla käytyyn taisteluun. Ateenalaiset saavuttivat voiton ylivoimaisesta vihollisestaan, ja tietoa voitosta Ateenaan lähti viemään juoksemalla pikalähetti Feidippides, jonka nimi suomennettuna tarkoittaa "hevosta säästävä".
Pysähtymättä kertaakaan lähetti juoksi kahdessa vuorokaudessa yli 40 kilometrin matkan Marathonista Ateenaan osin vuoristoisessa maastossa, jossa ei ollut kunnon teitä.
Vihdoin Ateenaan saavuttuaan Feidippides kertoi sanomansa: Nike! (Voitto!) - ja kaatui kuolleena maahan.
Mutta vaikka urhea Feidippides saikin sankariteollaan kuolemattoman maineen, urheilukilpailuissa maraton juostiin siis ensimmäisen kerran vasta vuonna 1896.
Reitti oli suurin piirtein sama kuin antiikin aikanakin eli Marathonin kentältä Ateenan olympiastadionille. Huhtikuun 10:ntenä juostun kisan voitti kreikkalainen Spiridon Louis (1873-1940), joka katkaisi maalinauhan ajalla 2.58.50.
Toiseksi ensimmäisellä maratonilla sijoittui niin ikään Kreikan Harilaos Vasilakos (3.06.03) ja kolmanneksi Vasilakosille niukasti hävinnyt Unkarin Gyula Kellner (3.06.35).
