Öljynsuodatin toimittaa niitä Suomen johtavassa alan yrityksessä M-Filterissä suunnittelevan Marko Korhosen mukaan autossa ja muissa ajopeleissä sekä työkoneissa ihmisen munuaisen tai nenäkarvojen virkaa. Sitä voi verrata myös hiuksiin, sillä suodattimien tehtävänä on imeä itseensä öljyn seassa olevia, halkaisijaltaan vain tavallisen hiuksen kokoisia partikkeleja.
"Suodatinmateriaalit eivät päästä lävitseen yli 20 mikrometrin kokoisia partikkeleita, jotka ovat haitallisia esimerkiksi laakerivälyksille öljykanavan tukkoon menemisestä puhumattakaan. Vaatimukset kiinniotettavien partikkelien koon pienentämisen suhteen ovat kasvaneet koko ajan.
Ajoneuvojen valmistajat haluavat tuotteilta aiempaa parempaa erotuskykyä ja pidempää vaihtoväliä", hän tiivistää.
Jos öljynsuodatinta ei vaihdeta ajoissa ja se menee tukkoon, suodattimien sisässä oleva venttiili mahdollistaa öljyn ohivirtauksen suodattamattomana suoraan koneistoon. Tästä puolestaan seuraa laakerivaurioita ja pahimmassa tapauksessa kone leikkaa kiinni tai liiallisen paineen nousun takia öljyt ruiskuavat ulos moottorista. Menopeli pysähtyy siihen paikkaan ja remontti maksaa usein maltaita. Pienikään saituus ei kannata öljynsuodattimien kohdalla.
"Öljyn virtaus tapahtuu suodattimen ulkopuolelta sen sisälle. Joissakin polttoainesuodattimissa voi virtaus olla päinvastainen. Suodattimien suodatinmateriaali on yleensä selluloosapohjaisia kuituja. Joissakin tosin saattaa olla mukana keinokuituja kuten polyesteriä, polypropyleeniä tai lasikuitua", selvittää Marko Korhonen.
Suodattimien vaihtovälit ovat jopa kolminkertaistuneet 1970-luvusta. Useimmissa bensa-autoissa ja dieseleissä vaihtoväli on nykyisin 15 000 kilometriä. Vaihtovälin pidentymiseen on vaikuttanut sekä moottoreiden koneistustarkkuuden paraneminen eli aiempaa paremmat välykset sekä voiteluaineiden kehittyminen. Sekä moottoreiden valmistajat että öljy-yhtiöt käyttävät tuotteiden kehitystyöhön valtavia summia rahaa.
"Nämä kasvattavat myös erotuskykyvaatimuksia öljynsuodattimia kohtaan. Parempi erotuskyky vaatii enemmän myös materiaalilta", Korhonen toteaa.
Patruunat yleistyvät
Autojen valmistajat ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen vaihtaneet useissa malleissa perinteisen purkkisuodattimen eko-mallin patruunoihin. Niissä öljynsuodattimen kestävästä muovista ja alumiinista valmistetut kuoret ovat kiinteä osa ajoneuvon kalustoa eli öljynvaihdon yhteydessä vaihdetaan vain suodatinosa.
Eniten patruunamalleja on nyt käytössä saksalaisissa, ruotsalaisissa ja ranskalaisissa automerkeissä ja muut eurooppalaiset seuraavat perässä. Jonkin verran niitä löytyy myös aasialaisista automalleista. Amerikkalaisetkin ovat jo tehneet kokeita patruunamalleilla.
Eurooppalaisten automerkkien etupainoinen ote juontaa M-Filterin myyntijohtajan Lasse Petrellin mukaan Euroopan unionin direktiiviin, jonka mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä peräti 85 prosenttia Euroopan unionin alueella myytävien autojen osista on oltava kierrätyskelpoisia.
"Patruunamallit yleistyvät jatkossa tasaisen varmasti. Suurimmassa osassa Suomessa tänä vuonna myytävistä noin 140 000 autosta on vielä purkkimallin suodatin, mutta patruunamallit yleistyvät sitä mukaa, kun uusia moottoreita suunnitellaan", sanoo Lasse Petrell.
M-Filterin Haapaveden tehtailla tehtävistä öljynsuodattimista peräti kaksi kolmasosaa menee ensiasennusasiakkaille. Suurimpia niistä ovat Valtra, Sisu ja autojen maahantuojat. Suuri osa ensiasennusasiakkaiden koneista on suuria ja niissä käytetään yhä lähes yksinomaan purkkimallin öljynsuodattimia. Viime vuonna M-Filter valmisti noin kaksi miljoonaa öljynsuodatinta.
Kustannukset pienemmät
Patruunamallissa kierrätettäviä osia on vähemmän, mikä myös laskee sekä käsittely- että kierrätyskustannuksia. Ekokem otti elokuun alussa käyttöön uuden tekniikan, jonka avulla öljyiset metallijätteet pystytään hyödyntämään aiempaa nopeammin ja kevyemmin. Asiakas säästää huomattavia summia käsittelykustannuksissa, kun öljyiset hyötymetallijätteet on lajiteltu erilleen omaan keräysastiaansa. Ekokem on kehittänyt uutta öljyjätteiden käsittelytekniikkaa vuodesta 1999 lähtien.
"Uusi tekniikka mahdollistaa öljynsuodattimien, iskunvaimentimien, öljyisten metalliastioiden ja muiden öljyisten metallien hyödyntämisen luonnonvaroja säästäen. Öljyisten hyötymetallijätteiden käsittelypalvelun hinta on noin 60 prosenttia edullisempi verrattuna aiempaan käsittelyhintaan", sanoo Ekokemin palvelupäällikkö Kari Kyllönen.
Öljyinen hyötymetallijäte esikäsitellään jätejakeesta riippuen eri menetelmillä.
"Olemme kehittäneet aiempaa edullisempia ja tehokkaampia paloittelu- ja murskausmenetelmiä. Jaekohtaisen esikäsittelyn jälkeen metalli käsitellään keskilämpötilauunissa. Termisen käsittelyn jälkeen puhdas metalli toimitetaan hyödynnettäväksi teollisuuden raaka-aineena", Kyllönen selvittää.