OuluOlavi Tarkkosta (1908-1998) on turha etsiä matrikkeleista, sillä muotokuvamaalarit, ovatpa he sitten olleet kuinka taitavia tahansa, eivät ole pelkkinä muotokuvamaalareina taiteilijamatrikkeleihin yltäneet, elleivät sitten muilla ansioillaan.
Eräästä matrikkelista Olavi Tarkkonen kuitenkin löytyy, Kuka kukin on -kirjasta vuodelta 1966.
Siitäkään häntä on turha etsiä hakusanasta Tarkkonen.
Pitää etsiä hakusanasta Eronen, sillä Eino Olavi Tarkkonen oli suuren diivan Ella Erosen kolmas aviomies vuodesta 1937 ja Kuka kukin on -kirjassa tästä eronneeksi merkitty.
Heillä oli yhteinen lapsi, vuonna 1938 syntynyt Kimmo Tarkkonen.
Jaana Nikulan vuonna 12 vuotta Ellan kuoleman jälkeen, 1998 kirjoittamassa elämäkerrassa (Ella. Like) Olavi Tarkkosesta tehdään Ella Erosen elämän suuri rakkaus, josta Ella ei voinut luopua.
Ellaa kahdeksan vuotta nuorempi Aamulehden graafikko ja myöhemmin tunnettu muotokuvamaalari Olavi Tarkkonen syrjäytti Ellan elämästä tämän järjestyksessä toisen aviomiehen, kuvanveistäjä Carl Wilhelmsin.
Tarkkoset jopa asuivat Töölön Helmessä eli samassa talossa, missä Ella oli aikanaan asunut edellisen miehensä kanssa.
Tarkkonen lavasti Nikulan kirjan mukaan sodan aikana vaimonsa esityksiä.
Samoina vuosina Tarkkonen myös työskenteli Finlandia Uutistoimistossa ja joutui rauhan tultua pakenemaan Ruotsiin, mikä aika löi Ella-kirjan mukaan avioliittoon sellaisia säröjä, ettei niitä enää voinut korjata.
Vaikka Ella oli vielä 1940-luvun puolessa välissä hyvin rakastunut Olaviinsa, tämä eli omaa elämäänsä Ruotsissa.
Kun Olavi Tarkkonen palasi Suomeen, edessä oli pitkä rivi repiviä, tuskallisia vuosia, kuten Nikula kuvailee.
Yli 20 vuotta kestänyt myrskyisä suhde päättyi avioeroon alkuvuodesta 1961.
Sydäntäsärkevän
kaunis ja hauras Ella
Muotokuvat, joita Olavi Tarkkonen vaimostaankin maalasi, olivat Nikulan mukaan huutavassa ristiriidassa niiden valokuvien kanssa, joita Ella itse itsestään lavasti.
"Muotokuvat ovat keveitä ja ilmavia, kokonaan vailla sitä myskintuoksua ja mysteeriä, jolla Ella halusi ympäröidä itsensä", Nikula kuvailee.
Hänen mielestään Tarkkosen vuosien aikana maalaamissa muotokuvissa Ella näyttäytyy sydäntäsärkevän kauniina ja hauraana olentona, jolla on prerafaeliittienkelin kasvot. Myös järjestyksessä toisesta puolisosta, kuvanveistäjä Carl Wilhelmsistä sanotaan, että hän vielä avioeron jälkeenkin teki kaikille naisfiguureilleen entisen vaimonsa kasvot ja vartalon.
Olavi Tarkkosen elämää sivutaan Nikulan kirjoittamassa elämäkerrassa Ellan uran kannalta kohtalokkaan Yhdysvaltojen matkan vuoksi, jolle aviopari lähti Ellan edellisestä avioliitosta syntyneen tyttären Leilan häihin.
Koska aviomiehen maine muotokuvamaalarina oli kasvanut nopeasti ja hän oli sekä Suomessa että Ruotsissa maalannut hyvällä menestyksellä vuorineuvoksia ja pankinjohtajia, hän innostui saadessaan New Yorkista elämänsä tarjouksen vuonna 1950: "Hänen toivottiin maalaavan useiden sikäläisten liikemiesten, muun muassa Putmanin kustannusyhtiön pääjohtajan, muotokuvat."
Nikulan mukaan kiireisillä liikemiehillä ei ollut aikaa istua Tarkkosen mallina niin usein kuin oli sovittu. Työt siis viivästyivät. Seuraus oli, että Ella rikkoi sopimustaan kansallisteatterin kanssa jäädessään miehensä luokse, jolle hän toimi tulkkina, sen sijaan että olisi palannut sovittuun aikaan töihin. Tästä hyvästä Ella sai potkut.
Potkujen jälkeen Ella kumppaneineen lähti kotimaiselle kiertueelle menestysnäytelmän Pylvässängyn kanssa. Aviomies oli mukana, koska hänen oli määrä kulkea mukana roudarina. Ellan vastanäyttelijälle EdvinLaineelle jäivät kiertueen päällimmäisiksi muistoiksi Ellan valkosipulinsyönti ja Tarkkosen mustasukkaisuuskohtaukset:
"Huonokuuloinen Tarkkonen käytti kuulolaitetta ja kun hän kyllästyi vaimonsa puhetulvaan hän yksinkertaisesti sulki laitteensa, ja se oli ele, joka kiihdytti Ellan raivon äärimmilleen."
Kirsti Jaantila kirjoitti Loistava Ella -nimisen elämäkerran (WSOY, 1971) vielä Ellan eläessä. Muistot kolmannesta avioliitosta olivat edelleen kipeät. Jaantila kirjoittaakin, ettei Ella muistele mielellään koko avioliitoa.
Avioliitosta Tarkkosen kanssa syntynyt Kimmo oli Jaantilan kirjan ilmestyessä 33-vuotias ekonomi ja Fenno-Radion toimitusjohtaja, joka muistelee isän osuuden kasvatuksessa jääneen vähälle ja äidin depression olleen voimakas, koska elämänvoimaa kului avioliitossa vallinneiden taistelujen läpikäymiseen.
Olavi sääli
Ellaa
Kun Ellasta 60-luvun alussa eronnut Olavi Tarkkonen istuskeli Oulun muotokuvia maalatessaan iltaisin Tervahovin baarissa, hän saattoi ottaa puheeksi päättyneen avioliittonsa ja puhua säälien Ella-parasta.
Syynä kannanottoon pitivät keskustelukumppanit yleisesti sitä, että nuori kirjallinen snobi Hans Selo käytti hyväkseen ystävyyttään Ellaan, mikä näkyi räikeimpänä Selon kirjoittamassa sensaatiomaisessa, vuonna 1970 ilmestyneessä esikoisromaanissa Diiva.
Oulussa Tarkkonen vieraili mm. loppuvuodesta 1962, kun nimimerkki Eero-Juhani eli Eero Krekelä haastatteli häntä 18.10. Kalevaan ja muistutti, että Tarkkosen tuohon asti maalaamiin muotokuviin olivat kuuluneet mm. tasavallan presidentti Urho Kekkosen ja kreivi Folke Bernadotten muotokuvat. Ouluunkin Tarkkonen oli jo tuohon mennessä ennättänyt maalata ainakin fil.maist. Heikki Rautiaisen ja toimitusjohtaja P.P. Halosen muotokuvat.