Linnea Timosen mielipidekirjoitus (Kaleva 25.1.) ruotsin kielen opiskelusta oli mainio ja se sisälsi hyödyllistä tietoa ruotsin kielestä. Tahtoisinkin kantaa korteni kekoon kertomalla ruotsinkielisestä Suomesta (Svenskfinland) lisää.
Ruotsin kielihän on perustuslaissa kirjattu toiseksi Suomen kansalliskielistä, ja se juontaa juurensa maamme historiaan. Seikka, joka kannattaa muistaa.
Suomenruotsi poikkeaa kielenä hieman ruotsinruotsista, sillä vaikka kieliopissa seuraamme ruotsinruotsin sääntöjä, on suomenruotsissa valtavasti omia sanoja (finlandismi) ääntämisestä puhumattakaan.
Ja esimerkiksi ’’muumiruotsista’’ on levinnyt ruotsinruotsiin sana råddig (’sekava’), ja kielenhuoltaja Mikael Reuter on kolumnissaan (28.4.2013) leikkimielisesti ehdottanut finlandismin talko (’talkoo’) levittämistä, jotta ruotsinruotsikin saisi ko. aktiviteettia vastaavan sanan.
Kaiken lisäksi suomenruotsissa on omat murteensa, aivan kuten suomessa ja ruotsinruotsissa.
Olin taannoin eräässä helsinkiläisessä liikkeessä ruotsinkielisen ystäväni kanssa, eikä liikkeestä yllättäen löytynyt ruotsia puhuvaa myyjää kertomaan tuotteesta. ’’Ojdå’’, sanoi yksi ja lähti nauraen pois. Kaksi saman maan kansalaista, molemmat yhtä paljon Suomen kansalaisia, joutuivat lopulta puhumaan keskenään englantia. Kaikki suomenruotsalaiset kun eivät osaa suomea yhtä hyvin.
Sitä ei siis voida sulkea pois, että suomenruotsalainen ei opi suomea ja suomenkielinen ruotsia, mutta kaikille pitää tarjota mahdollisuus oppia toista kieltämme ja antaa täten eväitä elämään.
Jos ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista, kasvatettaisiin tätä kahden kieliryhmän välistä kuilua tietoisesti. Ja em. tilanteita, joissa joudutaan turvautumaan englannin kieleen, tuskin kukaan toivoo.
Kun 7.-luokkalaisella itselläni oli ruotsin opiskelu edessä, en olisi uskaltanut aloittaa ruotsia, jos se olisi ollut vapaaehtoista: niin paljon negatiivista ruotsista oli jo ehtinyt kuulla.
Parhaassa tapauksessa kouluruotsilla pääsee pitkälle, esimerkiksi tie akateemiseen koulutukseen voi joissain tapauksissa aueta helpommin, puhumattakaan työmahdollisuuksista.
Sen sijaan, että ruotsin kieltä ajettaisiin alas ja käännettäisiin selkä historiallemme, voisi ruotsin kielen valjastaa paremmin käyttöön ja aloittaa esimerkiksi kansalliset kielikylvyt päiväkoulussa tai esikoulussa. Ja kuten Linnea Timonen mainitsi, ruotsi mahdollistaa kommunikoinnin norjan- ja tanskankielisten kanssa – kuuluuhan Suomi Pohjoismaihin.
Valtteri Satomaa
valtiotieteiden opiskelija, Åbo Akademi
Turku
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.