Mielipiteet

Lukijalta

Pakkoruotsin puolesta – kielen osaaminen mahdollistaa kom­mu­ni­koin­nin myös norjan- ja tans­ka­kie­lis­ten kanssa

Mielipiteet 25.1.2019 6:00
Linnea Timonen

Virallinen termi, toinen kotimainen kieli, on tuntemattomampi kuin pakkoruotsi. Tällä luodaan negatiivinen mielikuva sen opiskelusta. Ruotsin pakollisuus jakaa mielipiteet vahvasti. Sitä voisi luonnehtia yhdeksi peruskoulun vihatuimmaksi aineeksi.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuuden hanakimmat vastustajat ovat yläasteikäiset nuoret. Onko syynä halu päästä helpommalla vai kyky arvioida, mitä kieliä he tarvitsevat tulevaisuudessa? Kuitenkin ruotsin kielen osaamisen hyödyt ovat suuret ja osaamattomuuden haitat jopa suuremmat.

Suomessa on paljon ruotsinkielisiä alueita, varsinkin pääkaupunkiseudulla, jonne monet nuoret haaveilevat muuttavansa. Juuri näillä alueilla ruotsin osaaminen on olennaista.

Korkeakouluopiskelijoiden täytyy suorittaa virkamiesruotsi tutkinnossaan. Ammattikoulussa ja lukiossa täytyy opiskella ruotsia, onhan se osa yleissivistystä.

Ruotsin kielen opiskelu on ”ota kolme, maksa yksi tarjous”. Ruotsin osaaminen mahdollistaa kommunikoinnin myös norjan- ja tanskakielisten kanssa. Se on olennainen osa pohjoismaista kulttuuri-identiteettiä.

Ruotsi on germaaninen kieli, kuten saksa ja englanti ja näiden kielien osaamista on helppo soveltaa keskenään.

Ruotsille löytyy käyttöä useimmilla, mutta käyttö vaatii rohkeutta. Kielitaito kehittyy sitä käytettäessä. Käytännössä keskusteltaessa puheen ei tarvitse olla täydellistä. Puhumalla ruotsia voittaa sydämiä puolelleen. Tilaisuuksia kehittää kieltä on useita. Kirjastossa on ruotsinkielistä kirjallisuutta ja televisiossa sekä radiossa on ruotsinkielistä ohjelmaa.

"Puhumalla ruotsia voittaa sydämiä puolelleen."

Toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei estä muiden kielten opiskelua koulussa. Äidinkielen, englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi on valittavissa ainakin 1–2 muuta kieltä.

Usein vastustajat perustelevat kantaansa väittämällä ruotsin olevan yleishyödytön kieli monille, eikä sen tulisi näin olla pakollista. Eihän puhuta esimerkiksi pakkomusiikista, -kuvaamataidosta tai -käsitöistä.

Jos ruotsin kieli on muutettava vapaaehtoiseksi, miksi ei kyseenalaisteta näiden aineiden yleishyödyllisyyttä? Yksi syy voi olla, että näiden aineiden opiskelu on usein hauskaa ja rentoa, ruotsi taas on lukuaine. Emmekö voi kyseenalaistaa heidän suhtautumisensa asiaan objektiivisesti?

Yksi isoista syistä, jonka takia monet suomalaiset nuoret eivät opi ruotsia luontevasti, on median usein käyttämä sana pakkoruotsi, jonka takia monet eivät edes tiedä termiä toinen kotimainen kieli. Sosiaalinen media lietsoo negatiivista suhtautumista. Tällöin yleisesti hyväksytty mielipide tuntuu olevan, että ruotsin kieli on turhaa, eikä sen opiskelulle ole perusteita.

Jos mediassa tuotaisiin esille useammin toinenkin puoli ja vältettäisiin neutraaleissa teksteissä termiä pakkoruotsi, alkaisivat nuoretkin suhtautua yleiseen mielipiteeseen kriittisemmin ja muodostaisivat oman mielipiteensä laajemman tiedon ja ymmärryksen pohjalta. Tämä vaikuttaisi positiivisesti oppimistuloksiin ja pystyisimme nauttimaan hyödyistä paremmin niin akateemisesti, yhteiskunnallisesti kuin henkilökohtaisellakin tasolla.

Linnea Timonen

8. luokkalainen

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (170)

Kun hallinnon rahat loppuu - keksitään joku haittavero
Sanotaan, että porukassa tyhmyys tiivistyy ja näin näyttää käyneen myös hallinnossa. Kun hallinto paisuu hallinnon tase kasvaa, joka päivä pitää olla enemmän ja enemmän rahaa. Suomessa on kohta vain valtion ja kuntien työpaikkoja, yrittäminen ei kannata. Tai kannattaa jos pääsee valuttamaan hyvävelikerhon eli virkamisten välityksellä verorahaa omaan taskuunsa. Suomessa on al-vero tapissa, tai enää prosentti pelivaraa, sitä kasvuvaraa jos ja kun byrokratia kasvaa ja sehän kasvaa. Koska sitä viimeistä kasvuvaraa ei haluta vielä käyttää on keksittävä joku uhka, jonka tiimoilta saadaan kerättyä haittamaksuja.
Yksi idea olisi kerätä suomenruotsalaisilta haittavero, niin paljon tämä kaksikielisyyden hallinto maksaa suomalaisille. Esim.viime vuosien aikana suomenruotsalaisia on muuttanut vuosittain Ruotsiin noin 700-800 henkeä. Muuttoliike on ollut 2000 luvulta- 2019 noin 21.000 henkilöä. Esim. Pohjanmaan ruotsinkielisten suomen kielen taito on yksi konkreettinen asia, joka vaikuttaa muuttoliikkeeseen. Lisäksi vielä kun Ahvenanmaalaiset jättivät 2007 pakkosuomen kokonaan pois. He eivät tarvitse suomea missään ja kun vielä korkeakouluopinnotkin voi helpolla suorittaa Suomessa pelkällä ruotsilla, jää tästäkin lasku suomalaisille- muuttoliikkeen myötä Ruotsiin. Ainoastaan peruskoulu maksaa jo yhden henkilön osalta ( 80 415 )+ päälle kustannukset aina ammatti sekä korkeakouluihin saakka + menetetyt verotulot joka aiheutuu poismuuton osalta, menetäänkin jo useita miljardeja. Onko ruotsin kielen oppivelvollisuuden yhtenä tärkeänä perusteena se, että köyhä Suomi kouluttaa asiantuntijoita sekä työvoimaa myös rikkaille länsinaapureillemme. Koska siellä on sama tilanne osaavasta työvoimasta eläketöitymisen takia, sekä palkkataso parempi- mitä Suomi saa tilalle ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan sairasta rahan tuhlausta, lisäksi perusteet, joilla pakkoruotsia puolustellaan, tulevat puolikielisiltä kieltenopettajilta - jotenkinhan leipä pitää hankkia. Perussuomalaiset, please, tehkää jotain nyt tämän naurettavan epäkohdan lopettamiseksi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Toisen kotimaisen kielen pakollisuuden hanakimmat vastustajat ovat yläasteikäiset nuoret." - Ihminen voi jo yläaste iässä nähdä tarvitseeko kyseistä kieltä ja päälle kymmenen vuotta töitä tehneenä tiedän etten tarvitse.

"Korkeakouluopiskelijoiden täytyy suorittaa virkamiesruotsi tutkinnossaan." - Tämä on aivan hirveä resurssien hukkaaminen. Omassa ammatissa olisi enemmän hyötyä ranskan tai saksan osaamisesta, mutta joudun tuhlaamaan aikaani kieleen jolla en tee mitään. Tiedän itse parhaiten mitä kieliä tarvitsen ja mitkä kiinnostavat minua. Virkamiesruotsi on vitsi! Luokassamme 95% ei kykene muodostamaan järkeviä lauseita ja silti saamme todistuksen virkamiesruotsin osaamisesta :D

"Eihän puhuta esimerkiksi pakkomusiikista, -kuvaamataidosta tai -käsitöistä." - Nämä ovat universaaleja aiheita jotka koskettavat kaikkia. Kieli koskettaa vain niitä kenelle siitä on hyötyä ja kiinnostusta. Kielen opiskelu ei ole mikään pieni asia, jonka vuoksi pitäisi ottaa huomioon ihmisten omat mieltymykset.

Suomessa hukataan vuosittain aivan järkyttävä määrä potentiaalisia muiden kielten osaajia, koska pakkoruotsi jarruttaa opiskelijoiden kiinnostusta kieliä kohtaan sekä vie liikaa aikaa.
Suomen ja englannin lisäksi olisi hyvä olla mahdollisuus valita muita kieliä vapaasti.
Pakkoruotsin poistuessa myös asenteet ruotsin kieltä kohtaan muuttuisivat neutraalimmaksi ja uskon että useampaa se saattaisi jopa kiinnostaa enemmän kuin nykyisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa Linnea, että uskallat puolustaa Suomen molempien kansalliskielten osaamista. Se on hienoa, ja argumentoit kantasi puolesta erittäin selkeästi. Jatka samaan malliin! Ole edelleen rohkea! Ruotsista pitäminen Suomessa vaati nimittäin todellakin rohkeutta, valitettavasti.
Ehdotat, että hanakkaimmin ruotsinvastaisia olisivat keskenkasvuiset pojat, mutta tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Kaikkein kovaäänisimmin ruotsia vihaavat ovat vanhoja katkeria ihmisiä, kuten Suomalaisuuden Liiton jäsenistö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa tutustua esimerkiksi Suomen Mieli -kohuun tai Suojelupoliisin Vastajihad-selontekoon kotimaisista ääriliikkeistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On olemassa myös sellaisia nuoria joille jo yhden vieraan kielen (englanti) opiskelu on hankalaa, niin miksi sellaiselle pitäisi vielä tyrkyttää pakkoruotsia? Mielummin yksi kieli kunnolla kuin kahta juosten kusten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tosiasiassa tanskalaisten ja islantilaisten kanssa ei onnistu kommunikointi ruotsiksi. Norjalaistenkin kanssa vain osittain, jos HE puhuvat hyvää ruotsia. Meidän kouluruotsillamme ei pärjää edes Tukholmassa. Kokkolassa ehkä. Ruotsin opiskelu on ajanhukkaa. Eiköhän se nuorillekin selviä jo ensimmäisen Ruotsin-ristelyn jälkeen. Englannilla pärjää ja siksipä se kannattaakin opetella kunnolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerroit todellakin vain oman käsityksesi asiasta.

Kööpenhaminassa muutaman kerran käyneenä olen useastikin ollut tilanteessa, mm. ravintolassa, jossa minulle on puhuttu tanskaa. Olisin voinut pyytää puhumaan englantia, mutta usein olen vastannut kouluruotsillani ruotsiksi. Ihan hyvin asiat on saatu näinkin selvitettyä.

Tanskalaiset ja islantilaisetkin ymmärtävät oikein hyvin ruotsia. Toisin päin tilanne ei ole niin hyvä. Lieneekö niin, että Tanskassa ja Islannissa ruotsi opitaan koulussa tai sitten he kuulevat sitä niin paljon esim. televisiosta. Tilanne on samantyyppinen Suomen ja Viron välillä. Virolaiset ymmärtää suomea paremmin kuin suomalaiset viroa. Viron ja suomen kielten ero on kuitenkin selvästi suurempi kuin ruotsin ja tanskan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on yhteensä n. 20 milj. asukasta. Ne ovat - Suomi mukaanluettuna - hyvinvointivaltioita. Ruotsin kielellä pärjää kaikissa näissä maissa olkoon kysessä opiskelu tai työ. Englanti ei ole Pohjoismaissa käypä kieli työmarkkinoilla - sen tiedan kokemuksen perusteella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Englanti kun on se käypä kieli työmarkkinoilla em. maissa. Voin kertoa sen 32 vuoden kokemuksella, vaikka osaan Ruotsia, Tanskaa, Norjaa, niin silti työasiat puhutaan englanniksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaupoissa, sairaalassa, virastoissa, työpaikalla, harrastuksissa, koulussa, päiväkodissa, pihalla ja kadulla...kaikkialla ollaan puhuttu tämän naapurimaamme omaa kieltä - ei englantia kuin joskus apukielenä/sanoina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pärjää, kokemusta on ja paljon. Englanti on Norjassa ja Tanskassa ollut käytössä ja sillä olen 3 vuotta noilla alueilla pärjännyt vaikka ruotsin kielen taitoni on aika hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi voisi olla tosi menestyvä hyvinvointivaltio, ellei sillä olisi kansalaisia kurjistava pakkoruotsi. Pakkoruotsi tuhlaa resursseja koulutuksesta ja virkamieskunnasta liike-elämään. Kaikki dokumentaatio on pakko laatia kahdella kielellä. Siksi byrokratiamme riittäisi moninkertaisen väestömäärän tarpeisiin. Kaikki tämä maksetaan raskaina veroina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Englanti riittää vallan mainiosti ruotsisa, norjassa , tanskassa ja euroopassa, ruotsia ei tarvi kuin pietasrsaaressa ja maarianhaminassa. venäjää, kiinaa, ranskaa, saksaa, niihin kannattaa satsata jonkun ihmeen ruotsin sijaa, itsenäisyys on jo saavutettu niin voi luopua ruotsin *piip* nuoleskelusta vaikka sieltä rahaa politiikkaan paljon valuukin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt on pakko ottaa esille eräs seikka, joka on pitkään ollut mielessäni.

Onko näiden ruotsin kieltä mollaavien joukossa hybridivaikuttamista toteuttavia trolleja? Epäilys herää siitä, että monella venäjän kielen tärkeys ja sen opiskelu näyttäisi olevan samaan aikaan agendalla. Veikkaisin kuitenkin, että trollit ovat pieni, mutta aktiivinen vähemmistö. Enemmistö näyttäisi olevan niitä vajaakoulutettuja, joilla suomen kielisessä ilmaisussa on enemmän tai vähemmän puutteita.

Venäjän kielen kohdalla tilanne Suomessa on sellainen, että täällä asuu yli 70 000 sellaista henkilöä, joiden äidinkieli on venäjä. Moni heistä valittaa sitä, että he eivät pääse hyödyntämään venäjän kielen taitojaan Suomessa. Johtuneeko se sitten tämän taidon kysynnän puutteesta vai jostain muusta? Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että venäjän kielen koulutuksen lisäämiselle ei Suomessa ole tarvetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan oikein venäjän ja ruotsin koulutustarpeet pitäisi mitata todellisen kysynnän mukaan. Jokainen voi vapaaehtoisesti sitten harkita ja valita, uskaltaako noihin kieliin panostaa, jotta niistä voisi saada vastaavaa hyötyä. Englanti sen sijaan on globaali kieli, jonka korkeatasoiseen osaamiseen pitäisi ruotsin sijasta panostaa kunnolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos pitäisi valita VAIN yksi opeteltava kieli, niin se olisi ehdottomasti englanti. Mutta jos sen lisäksi pitäisi valita kaksi muuta kieltä, niin olisi todella tyhmää, ellei näistä toinen kieli olisi se toinen kotimainen...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis suomi ensin ja sitten englanti. Toisessa vaihtoehdossa ensin englanti ja sitten saksa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomenkielisen ei tarvitse opetella suomea eikä ruotsinkielisen ruotsia.

Siis ensin englanti ja sitten ruotsi/suomi + jokin kolmas kieli saksa/venäjä/ranska/espanja/kiina...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsin kieli on "avain" Ruotsin, Norjan ja Tanskan opiskelu- ja työmarkkinoille - meidän tulisi rakentaa siltoja muihin Pohjoismaihin ei eristäytyä niistä kielellisesti eikä muutenkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (170)

Uutisvirta

17:33
Kokoomus jättää välikysymyksen: "On päätetty menolisäyksistä, joille ei ole tulopuolella katetta"
17:26
Etiopian ME-nainen Genzebe Dibaba jää pois MM-Dohasta
17:18
Omakotitalo palaa Sodankylän Vuotsossa, palon sammutustyöt käynnissä
17:00
Aika on py­säh­ty­nyt, mutta voi myös ajaa kaiken ohi – Andreas Ala­ries­ton mökki uinuu ja ra­pis­tuu So­dan­ky­län Vuot­sos­sa Tilaajille
16:59
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
14:58
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan
14:41
Työryhmä: Biojätteen erilliskeräys pakolliseksi jokaiselle taajamatalolle, pakkauskeräys vähintään viiden asunnon kiinteistöille
80
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
53
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
40
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
39
Psykologit: Sipilän hallituksen hidasautolait pitäisi perua kokonaan – perusteluina nuorten kuljettajien aivojen kehittymättömyys
38
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
33
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
27
Vanhan laivanhylyn kappaleet lähtivät rekalla Oulusta etelään kunnostettaviksi – paluu koittaa vuoden tai kahden päästä, katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image