Uskonyhteisöt: An­ka­ras­ta us­kon­yh­tei­sös­tä nuorena eronnut ou­lu­lais­läh­töi­nen nainen muis­tut­taa hen­gel­li­sen vä­ki­val­lan olevan rikos

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

Luitko jo tämän: Hai­luo­toon suun­ni­tel­ta­vat sillat ja pen­ger­tie ovat to­teu­tu­mas­sa ilman min­kään­lais­ta va­lais­tus­ta

Oi­keus­toi­mit­ta­jat "pal­kit­si­vat" Itä-Uu­den­maan po­lii­si­lai­tok­sen Su­mu­ver­ho-sa­lai­lu­pal­kin­nol­la – Jul­ki­suu­den edis­tä­mi­ses­tä tun­nus­tus­ta Kos­ke­lan mur­ha­ju­tun avoi­mel­le tie­dot­ta­mi­sel­le

Oikeustoimittajat ry on jakanut tämän vuoden tunnustuksensa.
Oikeustoimittajat ry on jakanut tämän vuoden tunnustuksensa.
Kuva: Miikka Kiminki

Oikeustoimittajien yhdistys on antanut kyseenalaista kunniaa tuovan Sumuverho-palkintonsa tänä vuonna Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle salailukulttuurin edistämisestä.

Oikeustoimittajien mukaan kyseisen poliisilaitoksen linjaukset asiakirjojen julkisuudesta ovat "äärimmäisen salailevia jopa poliisihallinnon omalla mittapuulla".

Poliisilaitos on tehnyt esitutkintamateriaaleihin täysin perustelemattomia salauksia ja ilmoittanut vielä perivänsä salausperusteen sisältävästä versiosta huomattavan maksun.

– Maksut rajoittavat olennaisesti perustuslaissa säädetyn julkisuuden toteutumista ja heikentävät mahdollisuutta saattaa salausperusteet tuomioistuimen tutkittaviksi, oikeustoimittajien yhdistys toteaa.

Tämän lisäksi poliisilaitos on salannut virkamiestensä nimikirjanotteita, vaikka ne ovat lain mukaan yksiselitteisesti julkisia.

Hävittyään asiaa koskevan kiistan hallinto-oikeudessa poliisilaitos teki uuden salauspäätöksen, mutta eri perusteilla.

– Poliisilaitos on siten sivuuttanut sekä lainsäätäjän selkeän tahdon että tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen. Tällainen viranomaisen toiminta on uhka vallan kolmijaolle ja vaarantaa jopa demokraattisen oikeusvaltion toiminnan, oikeustoimittajien yhdistys toteaa.

Yhdistyksen jakaman julkisuuden ja avoimuuden edistämisen Valokeila-tunnustuksen saavat Koskelan niin sanotun teinisurman tutkinnanjohtaja Marko Forss ja jutun syyttäjät Satu Pomoell ja Yrjö Reenilä.

– Heidän avoin tiedottamisensa oli esimerkillistä poikkeuksellisessa ja erittäin arkaluontoisessa tapauksessa, jossa epäiltynä ja uhrina oli alaikäisiä nuoria. Samaan aikaan tapaus oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja Suomen oloissa ainutlaatuinen. Tutkinnanjohtaja Forss oli erityisen julkisuusmyönteinen jo Koskelan murhan esitutkintavaiheessa. Forss oli tavoitettavissa jopa tutkinnan intensiivisessä vaiheessa. Hän tiedotti tapauksesta erittäin hyvin yksityiskohtaisissa ja avoimissa tiedotteissa, perusteluissa kiitetään.

Jutun syyttäjät Pomoell ja Reenilä jatkoivat yhdistyksen mukaan samaa avointa ja julkisuusmyönteistä tiedotuslinjaa murhaoikeudenkäynnissä.

– Syyttäjät olivat hyvin median tavoitettavissa, ja he antoivat haastatteluja ja suostuivat kommentoimaan istunnon kulkua, vaikka se olikin osittain salainen. He myös vaativat mahdollisimman avointa oikeuskäsittelyä, koska he ymmärsivät tapauksen yhteiskunnallisen merkittävyyden.