Eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen mukaan kunnat toimivat lainvastaisesti, jos ne perivät asiakkailta lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta aiheutuvat kustannukset. Annosjakelusta ei saa tulla lisäkuluja potilaille.
Linjauksesta huolimatta monissa kunnissa potilaat on pantu maksamaan jakelun kulut. Käytännössä tämä saattaa johtaa jopa 500 euron lisämenoon vuodessa. Vähävaraiselle eläkeläiselle se on kohtuuton lisärasite.
Kymmenen viime vuoden aikana useat kunnat ovat siirtyneet lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun sekä palveluasunnoissa asuville että kotihoidon asiakkaille. Lääkkeiden annostelu tehdään apteekeissa. Ne toimittavat asiakkaille valmiiksi annoksiksi pakatut lääkkeet viikon parin välein.
Oulussa ja monessa muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa koneellisen annosjakelun apteekeille aiheuttamat kustannukset peritään asiakkailta. Tässä kunnat toimivat lainvastaisesti.
Lain mukaan lääkkeiden jakelu kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Se on kiinteä osa terveydenhuoltolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa.
Kustannusten sälyttäminen asiakkaiden maksettavaksi on kyseenalaista myös siksi, että yhtenä merkittävänä syynä koneelliseen jakeluun siirtymisessä on ollut sen mukanaan tuoma säästö työvoima- ja lääkekuluissa.
Kunnissa oikeusasiamiehen kehotus on kaikunut kuuroille korville. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee Kuntaliiton kanssa ohjeistusta siitä, miten tulee toimia.
Tapaus on valitettavan tyypillinen esimerkki suomalaisen byrokratian tavasta toimia: selvän asian hoitamiseksi tarvitaan erillinen ohjeistus.