Puolustusvoimien ja EU:n entisen sotilastiedustelupäällikön kotoa löytyneet tiedot olisivat paljastuessaan voineet aiheuttaa suurta vahinkoa, Helsingin hovioikeus sanoo.
Hovioikeus tuomitsi perjantaina Georgij Alafuzoffin, 70, törkeästä palvelusrikoksesta. Oikeuden mukaan hän käsitteli ja säilytti virkatehtävissään saamaansa salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa oikeudettomasti kotonaan.
Törkeän palvelusrikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Oikeus katsoi, että aineistosta on ollut muodostettavissa varsin perusteellinen kokonaiskuva Puolustusvoimien sotilastiedustelun toimintaympäristöstä.
– Tietojen paljastumisesta olisi voinut aiheutua pahimmillaan erityisen suurta vahinkoa suojattaville eduille, ja tietojen paljastuminen olisi merkittävästi voinut haitata sotilastiedustelun edellytyksiä toimia tehtävässään, tuomiossa sanotaan.
Asiakirjoja lähes 30 vuoden ajalta
Pääosa löytyneestä aineistosta oli kotimaista, mutta mukana oli myös kansainvälisten organisaatioiden laatimaa aineistoa. Tietojen paljastuminen sivulliselle olisi hovioikeuden mukaan voinut pahimmillaan aiheuttaa jopa merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille ja kansainväliselle yhteistyölle.
Alafuzoffin kotoa takavarikoitiin keväällä 2018 muun muassa kaksi tietokonetta, kaksi ulkoista kovalevyä, useita cd-levyjä ja muistitikkuja sekä paperisia asiakirjoja. Hovioikeuden mukaan Alafuzoff ei ollut noudattanut voimassa olleita tietoturvallisuusvaatimuksia tai muutenkaan juuri pyrkinyt suojaamaan kotonaan ollutta tietoaineistoa.
– Tietoaineistoon on sisältynyt sekä kansallisten että kansainvälisten sotilastiedustelun toimijoiden laatimia salassa pidettäviä ja turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja lähes 30 vuoden ajalta, ja osa aineistosta ilmenevistä tiedosta on ulottunut pidemmälle ajalle.
Hovioikeus katsoo Alafuzoffin menettelyn tällaisen tietoaineiston käsittelyssä ja säilyttämisessä olleen erityisen vaarallinen ja riskialtis suojattaville eduille sekä menettelyn osoittaneen suurta piittaamattomuutta.
"Aivan hämmästyttävä teko"
Alafuzoffin korkean sotilasarvon takia asia käsiteltiin ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe pohtii, valittaako hän hovituomiosta korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeus tuomitsi Alafuzoffin 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, kun syyttäjä oli vaatinut hänelle vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeutta.
– Teko, mistä tuomittiin, oli paitsi jo nimikkeeltäänkin törkeä myös tekotavaltaan aivan hämmästyttävä. Että noin laajaa noin salassa pidettävien tietojen säilyttämismääräysten rikkomista on tapahtunut ja vielä sotilastiedustelun korkeimmalla huipulla. Nyt sitten tuomio oli kuitenkin rangaistusasteikon puolivälin alapuolella, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoi STT:lle.
Törkeästä palvelusrikoksesta voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta.
Alafuzoffin asianajaja Olli-Pekka Lindell kertoi, ettei ollut vielä puhunut päämiehensä kanssa. Lindellin mukaan he pohtivat vielä asiaa, mutta hän uskoo, etteivät he lähtökohtaisesti aio valittaa tuomiosta.
– Syyttäjä haki ehdotonta vankeutta, me vetosimme, että korkeintaan ehdonalaista, ja näin se sitten meni. Vetosimme myös siihen, että pitää ottaa huomioon kuinka kauan (prosessi) on kestänyt, ja niinhän oikeus ottikin, Lindell sanoi STT:lle.
Hovioikeus katsoi, että ennen lieventämisperusteiden arviointia oikeudenmukainen seuraamus teosta olisi ollut vuosi ja kymmenen kuukautta vankeutta. Rangaistusta kuitenkin alennettiin neljällä kuukaudella, koska asian esitutkinta oli oikeuden mukaan valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt kahdella vuodella.
Koska rangaistus oli alle kaksi vuotta vankeutta, hovioikeus ei myöskään määrännyt kontra-amiraali evp. Alafuzoffin sotilasarvoa menetetyksi.
Sanoi tehneensä töitä kotona
Alafuzoff myönsi oikeudessa vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin, mutta kiisti syyllistyneensä törkeään rikokseen. Myöskään hovioikeus ei katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.
– Alafuzoffilla ei ole väitettykään olleen asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Alafuzoffia ei myöskään ole syytetty tietoaineiston systemaattisesta keräämisestä tai salassa pidettävän ja turvallisuusluokittelun tiedon paljastamisesta tietoon oikeudettomalle, tuomiossa sanotaan.
Alafuzoffin hallussa olleet materiaalit löytyivät maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Viime vuoden tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
