Oulu Autolomalle lähdettäessä on usein kiire ja edessä on pitkä matka. Rattia puristetaan rystyset valkoisena ja otsasuoni pullistuu jännityksestä. Seurauksena on päänsärkyä, niskakramppi ja puutuneet jalat. Hyvällä ajoasennolla voidaan kuitenkin ehkäistä pahemmat vammat ja samalla varmistaa liikenneturvallisuus. Niksit ovat varsin yksinkertaisia.
"Hartiat alhaalla ja niska tuettuna niin, että ajoasento on rento", sanoo johtava työterveyshoitaja Paula Tuominen Oulun Työterveydestä.
Tuomisen mukaan pitkille matkoille lähdettäessä kannattaa säätää istuin ja ohjauspyörä mahdollisimman hyvin. Etenkin ristiselän riittävä tuki kannattaa varmistaa. Mikäli istuimen säädöt eivät riitä tai niitä ei ole, lisätukea voi helposti saada vaikkapa takapuolen alle tai selän ja istuimen väliin laitettavilla lisätyynyillä.
Istuimen etäisyys ratista on oikea, kun vasen jalka jää hiukan koukkuun, mutta mahtuu liikkumaan ratin alla. Käsien etäisyys ratista on sopiva, kun ranteet ovat ratin kehällä.
Näin kädet jäävät hieman koukkuun ja hartiat pysyvät hiukan taaksepäin kallistetussa selkänojassa.
Käsien ja jalkojen asentoa kannattaa ajaessa liikutella. Niskatuki on oikealla tasolla, kun sen yläreuna on päälaen tasolla ja käännetty kohti takaraivoa.
Pahimmilta ongelmilta voi välttyä, kun varaa matkaan tarpeeksi aikaa. "Riittävät tauot ovat tärkeitä. Puolentoista-kahden tunnin välein pitäisi lepuuttaa kroppaa, käydä vaikka kävelemässä ja venytellä, pyöritellä käsiä, olkapäitä ja jalkoja. Hyvä lihaskunto vähentää riskiä selkäongelmiin. Etenkin vatsa- ja selkälihasten huono kunto on usein syynä ryhtiongelmiin ja ajoasennon lysähtämiseen.
Nestetasapainosta pitää huolehtia. Tauolla pitää juoda, samoin autossa voi pitää vesipulloa." Kuumalla ilmalla elimistö kuivuu yllättävän nopeasti ja seurauksena on päänsärkyä, vatsavaivoja ja heikkoutta. Suositusten mukaan vuorokaudessa tulisi juoda vähintään kaksi litraa vettä.
Tuomisen mukaan auton ilmastointilaitetta pitää käyttää maltilla. Liian innokas viilennys voi johtaa kylmettymiseen ja harmilliseen kesänuhaan.
Taukoruokailuilla voi suuresti vaikuttaa ajokykyyn ja jaksamiseen, hyvässä tai pahassa. Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan kevyet, pienet ateriat säännöllisin väliajoin pitävät ajovireen parhaiten yllä. Liian suuri ja raskas ruoka väsyttää takuuvarmasti ja silloin ajomukavuus ja -turvallisuus kärsii.
Pelkän kahvin voimalla ei kannata rattia puristaa, etenkään jos ajaa yöllä. Väsymykseen auttaa parin kahvikupillisen jälkeen otetut 10-15 minuutin nokoset. Raitis ilma ja kasvojen huuhtelu kylmällä vedellä piristää ihmeesti.
Jos kyydissä on musiikinystäviä, voi matkaa katkaista vaikkapa reippaalla yhteislaululla, Tuominen ehdottaa.
Ralliautoilijan asento paras
Fysioterapeutti Kari Vinkki Oulun Diakonissalaitoksen Tules-Tutkosta on Tuomisen kanssa samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että istuminen rasittaa selkää kaksi kertaa enemmän kuin seisominen.
Hän sanoo, että paras ajoasento on niin sanottu ralliautoilijan asento: selkänoja lähes pystysuorassa ja kädet lähellä rattia.
"Jos käsivarret on liian suorana, hartiat irtoaa selkänojasta ja varmasti tulee kipuja", Vinkki huomauttaa.
Etenkin nuoriso tykkää kruisailla selkänoja lähes makuuasennossa. Tämä on Vinkin mukaan huono siksi, että selkä pyöristyy ja hartiat jäykistyvät, kun joudutaan kurottamaan kohti rattia.
Hän kritisoi myös autokoulujen ohjeita. Vinkin mielestä niissä käsivarret ovat liian suorina ja olkavarret nousevat hartiatason yläpuolelle.
Taksikuskit tyytyvät peruskalustoon
Taksiautoilijat ajavat paljon ja ajoasennon ongelmat alkavat tuntua ennemmin tai myöhemmin. Siksi on hiukan kummallista, että oululaiset taksikuskit eivät ole juurikaan hankkineet esimerkiksi lisätukia tai erikoisistuimia.
Oulun Taksiautoilijoiden puheenjohtaja Pekka Lång arvelee, että nykytaksien istuimet ovat niin hyvät, että ne riittävät useimmille. Hän ei tiedä yhtään oululaista taksikuskia, joka olisi vaihtanut vakioistuinta parempaan.
"Nykykalusto on aivan toista kuin kymmenen vuotta sitten. Istuimien muotoilu ja säädöt ovat hyvät ja monipuoliset, varsinkin ristiselän tuki löytyy ja sitä käytetään", Lång sanoo.
Hänen mukaansa taksikuskeilla on paljon selkä- ja etenkin niska-hartiavaivoja. Niitä yritetään voittaa omaehtoisella liikunnalla omassa työporukassa tai itsekseen. Erityisiä kampanjoita liikunnan ja ajoergonomian kehittämiseksi ei ole tehty.
Autossa istumisen vaikutuksia ja vaivojen ennaltaehkäisyä ei ole pahemmin tutkittu edes työterveyshuollossa, toisin kuin esimerkiksi samantyyppisen toimistotyön piirteitä. Paljon jääkin kuljettajien oman aktiivisuuden varaan.
"Osa ottaa liikunnan tosissaan, varsinkin kun alkaa tuota reppua kertyä etupuolelle. Se on kuitenkin jokaisesta itsestä kiinni."