Poikkeuksellisen alhaisten korkojen aika euroalueella on ohi. Euroopan keskuspankin koron nosto oli odotettu toimi, vaikka Suomen näkökulmasta siihen ei olisi ollut tarvetta.
Ennen torstaita oli Euroopan keskuspankki (EKP) viimeksi nostanut ohjauskorkoaan viisi vuotta sitten. Sen jälkeen korko laski laskemistaan, kunnes päätyi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi tasan kahteen prosenttiin. Lukema on historiallisen matala. Kaiken tarkoitus oli elvyttää Euroopan taloutta edullisilla koroilla.
Koron nosto on keskuspankin ase taistelussa inflaation kiihtymistä vastaan. Euroalueen keskimääräinen inflaatio on nyt noin 2,5 prosenttia, mikä on hieman yli kahden prosentin tavoitteen. Siihen nähden koronnosto oli vähintäänkin odotettu.
Silti päätöstä on myös arvosteltu hyvin perustein. Euroalueen talous kasvaa nimittäin yhtä turhan hitaasti. Korkojen nostoa olisi myös voitu lykätä ainakin kuukaudella tai kahdella ilman sanottavaa vahinkoa. Nyt EKP harkitsi näin, ja sen edustaja kertoi harvinaisella tavalla jo etukäteen koron nostosta.
Suomen kannalta ongelmana on euroalueen sisäinen jako. Suomen inflaatio on vain 0,8 prosenttia, mikä on selvästi alhaisin luku koko alueella. Suomen kannalta koronnosto voi vaikuttaa liioittelulta tässä tilanteessa, mutta EKP joutuu tekemään päätöksensä koko euroalueen kannalta ja eritoten sen suurten maiden näkökulmasta. Se ei voi ottaa huomioon yksittäisten maiden tilanteita.
Myös Suomen valtiovarainministeriö kulki yhtä jalkaa EKP:n kanssa torstaina, kun se vahvisti peruskoroksi 2,50 prosenttia. Peruskorko on ollut lähes kaksi vuotta 2,25 prosentissa. Peruskorko määräytyy nykyisin markkinakorkojen pohjalta ja heijastaa niiden kehitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös keskimääräiset markkinakorot ovat nousseet saman verran.
Rahan kallistuminen jää suhteellisen vähäiseksi ainakin toistaiseksi, mutta sillä on ikäviä seurannaisvaikutuksia esimerkiksi asuntovelallisille. Kukkaro kiristyy etenkin niillä, jotka ovat mitoittaneet maksukykynsä liian tiukaksi. Mutta jos pankit ovat olleet vastuullisia ja jos niiden asiakkailla on ollut malttia harkita, kaikille on täytynyt olla koko ajan selvää, etteivät korot voi aina pysyä niin alhaalla kuin ne ovat olleet.
Korkojen nousulla on myös myönteisiä vaikutuksia. Asunnonostajat saattavat hyötyä siitä, kun on oletettavissa, että asuntojen hintojen nousu ainakin kasvukeskuksissa pysähtyy tai hidastuu. Hinnat ovat nousseet pilviin juuri alhaisten korkojen takia
EKP:n korkopolitiikkaa verrataan usein Yhdysvaltain keskuspankin toimiin, ja tässä vertailussa Eurooppa näyttää selvästi jäykemmältä. Yhdysvalloissa korkoja on liikuteltu aktiivisemmin suuntaan jos toiseenkin.
Vuoden 2004 alussa korko oli vielä tasan yhdessä prosentissa Yhdysvalloissa. Siitä sitä on hinattu asteittaisilla korotuksilla jo neljään prosenttiin. Mutta Yhdysvalloissa paineetkin ovat suurempia. Maan inflaatio on reilusti yli neljässä prosentissa, mikä on jo huolestuttavan suuri luku.
Energian hinnan raju nousu selittää osaltaan Yhdysvaltain inflaatiota. Samaan aikaan maan talouden kasvuluvut ovat verraten hyvät, mutta sen vastapainona valtiontalouden rakenteelliset ongelmat ovat melkoisia. Yhdysvaltain keskuspankilta vaaditaan sen takia paljon aktiivisempaa otetta kuin Euroopassa, jonka taloutta on viime vuosina on leimannut ja leimaa yhä yleinen jähmeys.