Mustikka kuuluu kesään. Sitä arvostetaan niin maun kuin C-vitamiininkin ansiosta. Mustikka sisältää myös tervellisiä flavonoideja, joita on ennen kaikkea marjan kuoressa.
Jos metsässä ei ole riittävästi mustikoita, voi ne korvata pensasmustikoilla. Niiden maku on mieto, mutta pakastusominaisuudet hyvät. Pensasmustikka sulaa hitaasti, joten se pitää muotonsa hyvin esimerkiksi kakun koristeena. Se ei myöskään värjää hampaita ja sormia kuten metsämustikka.
Metsissämme kypsyy parhaillaan mahdollisia syövän ehkäisijöitä. Marjojen on havaittu useissa koe-eläintutkimuksissa vähentävän kasvainten muodostumista lähinnä paksusuolessa ja ruokatorvessa.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolla on tutkittu marjojen yhteyttä syövän ehkäisyyn. Tutkimuksessa lakka, puolukka ja mustikka vähensivät kasvainten muodostumista suolistoon kokeellisessa hiirimallissa. Erityisen kiinnostuksen kohteena on muun muassa lakassa oleva ellagihappo.
Marjojen terveysvaikutukset saattavat johtua niiden mikrobien kasvua vähentävistä ominaisuuksista. Esimerkiksi lakan ellagihappo vähentää mikrobien kasvua voimakkaasti. Eläin- ja laboratoriokokeista saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan suoraan soveltaa ihmiseen, vaikka mekanismit ovatkin samankaltaiset. Siksi lisätutkimukset ovat tarpeen.
Marjoissa on pieneen pakettiin tiivistynyt runsaasti vitamiineja, mineraaleja, antioksidantteja ja kuitua. Marjat sisältävät myös runsaasti fenolisia yhdisteitä, joista niiden terveysvaikutusten ajatellaan johtuvan.
Koska marjojen energiapitoisuus on vähäinen, niiden ravintoainetiheys on suuri.
Herkkuja mustikasta
Jokaiselle ovat lapsuudesta tuttuja mustikkapiirakka ja mustikkamaito, mutta saa mustikasta toki muutakin.
Mustikkanyytit ovat nopeita ja herkullisia leivonnaisia, joihin raesokeri antaa mukavan makean lisänsä. Ohjeen taikinan sijaan niihin voi käyttää myös valmiita voitaikinalevyjä.
Mustikkapommi on terveellinen välipala tai hyvä aamun aloitus. Se sisältää erittäin ravitsevia aineksia ja antaa pirteyttä ja energiaa koko päivään.
Mustikkaleipä muistuttaa vähän kansanomaista rönttöstä. Siinä maistuvat marjat ja ruis. Syksymmällä se onnistuu myös puolukoista ja sienistä.
Mustikkanyytit
Taikina:
4 dl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
1/4 tl leivinjauhetta
100 g margariinia
1 muna
2 rkl vettä
Täyte:
2-3 dl mustikoita (tai mustikka-
marmeladia tai -hilloa)
1 rkl sokeria
1 tl perunajauhoja
Voiteluun:
muna
Pinnalle:
raesokeria
Sekoita jauhot, sokeri, vaniljasokeri ja leivinjauhe keskenään. Nypi joukkoon margariini. Lisää vatkattu muna ja vesi ja sekoita. Pane hetkeksi kylmään. Kauli taikina jauhoja apuna käyttäen leivinpaperin päällä ohueksi levyksi ja leikkaa taikinapyörällä 12 kertaa 12 cm:n kokoisiksi levyiksi.
Sekoita täytettä varten mustikat, sokeri ja perunajauhot. Pane lusikallinen mustikkaseosta (tai marmeladia/hilloa) jokaisen neliön keskelle. Kostuta neliön kulmat vedellä sormenpäällä niin nyytti pysyy paremmin kiinni. Nostele kulmat täytteen päälle ja nipistele saumat huolellisesti kiinni, jotta täyte ei pääse valumaan ulos. Voitele nyytit munalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista uunissa 200 asteessa noin 20-24 minuuttia.
Mustikkaleipä
Pohja:
1/2 l vettä
25 g hiivaa
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
2 dl ruisjauhoja
7 dl vehnäjauhoja
50 g juoksevaa margariinia
Täyte:
1 litra mustikoita
1 1/2 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
Murenna hiiva haaleaan veteen. Lisää suola, sokeri ja ruisjauhot ja sekoita. Lisää vehnäjauhot ja rasva. Vaivaa taikina ja kohota noin kaksinkertaiseksi. Kauli taikina pyöreäksi levyksi. Sekoita täytteen ainekset ja levitä tasaiseksi kerrokseksi pohjan päälle. Käännä reunat täytteen yli parin sentin verran ja rypytä tiukemmaksi vähän karjalanpiirakan reunan tapaan. Kypsennä 225 asteessa noin 20 minuuttia.
Mustikkapommi
yhdelle hengelle:
1 dl mustikoita
1 dl maustamatonta jogurttia
2 rkl paahdettuja kaura-
hiutaleita
1 rkl fariinisokeria
Annostele maljoihin tai juomalaseihin kerroksittain mustikoita, jogurttia ja kuivalla pannulla paahdettuja kaurahiutaleita. Ripottele pinnalle fariinisokeria ja muutamia mustikoita.