Koulutuksen merkitys näkyy puolison valinnassa. Lähes joka toisen suomalaisparin (45 prosenttia) kohdalla kummallakin osapuolella on samantasoinen koulutus.
Puolisoiden samankaltainen koulutustaso korostuu kaikkein voimakkaimmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla. Vähiten kumppanin koulutusasteella on merkitystä keskiasteen koulutuksen käyneiden kohdalla.
Tulokset selviävät Elina Mäenpään Helsingin yliopistolle tekemästä tuoreesta tutkimuksesta. Mäenpää on tutkinut puolisoiden koulutuseroja Suomessa 30-vuotiaiden naisten avo- ja avioliitoissa vuosina 1995–2003.
Tutkijaa hämmensi etenkin se kuinka vähäisiä radikaalisti eri koulutusasteet ylittävät liitot ovat Suomessa.
– Isot koulutuserot puolisoiden välillä ovat hyvin harvinaisia. Se yllätti miten vähässä kohtaamiset eri koulutusasteella olevien kanssa ovat tai vaikka kohdataan, kuinka mitään yhteistä ei löydy liitoksi asti, Mäenpää sanoo.
Mäenpään tutkimasta aineistosta vain 73 liitossa 15 000:sta toisella puolisoista oli perusasteen koulutus, kun toisella oli ylemmän korkea-asteen tutkinto.
Naiset ovat useammin korkeasti koulutettuja
Samalla tuore tutkimus vesittää entisestään myyttiä korkeasti koulutetusta sinkkunaisesta, joka on niin nirso, ettei hän kelpuuta ketään.
Jo aiemmin on tutkittu, että kaikkein todennäköisimmin liittojen ulkopuolelle jäävät matalasti koulutetut miehet ja naiset.
– Näyttää siltä, etteivät korkeasti koulutetut naiset jää liittojen ulkopuolelle, vaan he ottavat itseään matalammin koulutetun miehen, Mäenpää toteaa.
Tutkimuksesta selvisi, että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla naisilla joka toisella on myös ylemmän korkea-asteen suorittanut puoliso. Lisäksi sellaisissa tapauksissa, joissa puolisot ovat eri koulutustasolta, yleensä naisella (35 % pareista) on korkeampi koulutus. Tutkituista pareista vain joka viidennen kohdalla miehellä on parempi koulutus.
Mäenpään mielestä puolisoiden samankaltaista koulutusastetta selittää moni tekijä.
Joko puolison valinnassa pidetään tärkeänä samankaltaista kulttuuritaustaa – arvoja, elämäntyyliä ja maailmakuvaa – tai sitten tavataan helpoiten ja eniten samantasoisesti koulutettuja ihmisiä, esimerkiksi harrastusten sekä työ- ja kouluyhteisöjen kautta.
