Olen viettänyt kesistäni 70-luvulta lähtien suuren osan Siikajokivarressa lähellä jokisuuta isäni lapsuudenkodin maisemissa. Nimismiehenkiharaista tietä pyöräiltiin ennen osuuskauppaan eskimopuikkoja tai tikkareita ostamaan. Kauppa-auto oli odotettu vierailija kujan suussa. Lauran baarista sai karkkia ja Italia-limsaa ja loput rahat laitettiin pajatsoon tai jukeboxiin.
Toisinaan pääsimme Simppusäikän lisäksi uimaan Varessäikkään. Olihan se eksoottista: matalaa merenrantaa pienen lapsen silmien kantamattomiin.