Oululaiset Katja, 21, ja Miikka 20, harrastavat dyykkaamista.
”Välillä roska-astioista saattaa löytää hyvinkin erikoisia juttuja”, Katja kertoo.
Katja on dyykannut viisi vuotta. Miikka puolestaan on penkonut roskiksia säännöllisesti vuoden verran.
Parhaimmiksi dyykkauspaikoiksi Katja ja Miikka kertovat kauppojen avonaiset roska-astiat, sekä ihan tavallisten kerrostalojen roskikset.
”Ihmiset eivät jaksa viedä ylimääräisiä tavaroitaan kierrätyskeskukseen tai kaatopaikalle ja hylkäävät romun esimerkiksi taloyhtiön roskakatokseen. Sieltä voi tehdäkin kivoja löytöjä. Tällaisista paikoista löytyy etenkin huonekaluja ja kodin käyttötavaroita”, Katja kertoo.
Nuoret kertovat dyykkaavansa osin yhteiskunnallisista, osin henkilökohtaisista syistä. Miikka dyykkaa pääasiassa ruokaa, mutta muutakin on tarttunut mukaan.
”Dyykkaamalla säästän yksinkertaisesti rahaa. Lisäksi minusta on typerää, että esimerkiksi kaupat heittävät paljon syömäkelpoista ruokaa roskiin. Minusta tuntuu että teen moraalisesti oikein.”
Katja taas haluaa olla ekologinen, ja dyykkaamalla protestoida kulutushysteriaa vastaan.
Katja dyykkaa kaikkea mahdollista: ruokaa, käyttötavaroita, huonekaluja.
”Kaiken lisäksi, dyykkaamalla aika kuluu hyvin ja se on hauskaa.”
Kaupat heittävät pois paljon syömäkelpoista ruokaa. Yleensä päiväys on menossa umpeen, mutta usein roskiin eksyvät myös virheelliset tuotteet ja likaantuneet tuotepakkaukset.
Itse ruoka ei siis välttämättä ole vanhaa.
”Kauppojen roskiksista löytyy yleensä hedelmiä, jogurtteja, leipää ja eineksiä. Toisinaan löydän isompiakin aarteita, kuten kalaa tai lihaa. Jos päiväys on menossa umpeen, voi tuotteen hyvin säilöä pakastimeen ja käyttää myöhemmin”, Miikka vinkkaa.
Molempien mielestä dyykkaus on mukavaa samanhenkisten kavereiden kanssa.
”Kerran löydettiin kavereiden kanssa yöllisellä dyykkausreissulla pakkauksessa olevaa savulohta, karjalanpiirakoita, tuorejuustoa, kinkkua ja vanukasta. Pidettiin sitten kunnon ruokajuhlat”, Miikka kertoo.
Dyykkaamisen laillisuus ei ole aivan yksiselitteinen asia.
”Suljetut roskistilat ovat kiellettyjä, mutta avoimissa voi käydä. Lisäksi pitää muistaa, että erilaisilla keräyslaatikoilla dyykkaaminen on lain vastaista”, Katja kertoo.
”Kyllä ihmiset suhtautuvat melko neutraalisti dyykkaamiseen”, Miikka sanoo.
Dyykkausreissulla on tärkeää, että jättää paikat sen näköisiksi, kuin siellä ei olisi käytykään.
”Kirjoittamaton sääntö on, että roskis ja sen ympäristö pitää jättää siistiin kuntoon, ei saa sotkea ja levittää tavaroita”, Katja kertoo.
”Jos sattuu niin, että monta ihmistä on roskiksella samaan aikaan, pitää saalista jakaa kaverin kanssa”, Miikka lisää.
Miikkan ja Katjan mielestä Oulussa on vähän hyviä dyykkauspaikkoja.
”Varsinkin päivittäistavarakaupoissa on suuret jätepuristimet, jotka tuhoavat pois heitetyn ruuan. Jos näin ei ole, roska-astiat ovat tiukassa vartioinnissa, on kameroita ja aitauksia. Meidän mielestämme asia on niin, että jos kerta joku vaivautuu tonkimaan roskiksia ja sieltä jotain löytää, pitäköön”, kaverukset sanovat.