Festariliput: Qstoc­kin lippuja myyn­nis­sä To­ri.fi:s­sä sa­doit­tain fes­ta­rin lä­hes­tyes­sä

Kuluttajansuoja: Ku­lut­ta­ja­ju­ris­ti: Ter­veys­ta­lo pii­lot­te­lee pal­ve­lu­nu­me­roi­taan ja niiden hintoja

Nuorten krii­si­kes­kus Tui­ras­sa saa jatkoa – "Ei ole niin pientä huolta tai krii­siä, etteikö siitä olisi hyvä puhua"

Nuorten Kriisikeskuksessa Tuiran Lossitiellä työskentelee nelihenkinen moniammatillinen tiimi. Kuvassa Mikko Ylimäki (vas.) ja Joni Saarela.
Nuorten Kriisikeskuksessa Tuiran Lossitiellä työskentelee nelihenkinen moniammatillinen tiimi. Kuvassa Mikko Ylimäki (vas.) ja Joni Saarela.
Kuva: Pekka Kallasaari

Tuiran Lossikujalle avattiin elokuussa kokeilumielessä nuorten kriisikeskus, johon oululaiset psykososiaalisen tuen tarpeessa olevat 13–18-vuotiaat nuoret voivat hakeutua matalalla kynnyksellä.

Toimintaa toteutettiin syyskauden ajan päivystyksellisesti kävele sisään -periaatteella neljänä päivänä viikossa.

– Huolena uutta toimintaa aloittaessa oli luonnollisesti se, miten tuen tarpeessa olevat nuoret sen löytävät. Olemme kuitenkin tyytyväisiä syksyn kokeilujaksoon ja toiminta on saamassa jatkoa, kertoo projektikoordinaattorina toimiva sairaanhoitaja Joni Saarela kriisikeskustoimintaa koordinoivasta Turvallinen Oulu-hankkeen Nopsa-tiimistä.

Nuorten kriisikeskus palvelee Lossitiellä ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka. Jatkoa vuodelle 2022 selvitellään parhaillaan.

– Se riippuu yhteistyökumppanin sekä rahoituksen järjestymisestä, Saarela sanoo.

Kolmekymmentä nuorta tavoitettu

Nuorten kriisikeskuksen ovet avautuvat jälleen 18. tammikuuta ja se palvelee jatkossa arkipäivisin kello 12–16.

– Yhteyden kriisiapuun saa myös soittamalla päivystävään puhelimeen. Myös etätapaamisia voidaan järjestää. Varsinainen etävastaanottopäivystys käynnistetään kuluvan kevään aikana, Saa­rela kertoo.

Kriisikeskuksessa työskentelee nelihenkinen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuva tiimi, joka voi tavata nuoren yhdestä viiteen kertaan, minkä jälkeen nuori ohjataan tarvittaessa peruspalveluihin pidempikestoisen tuen järjestämiseksi.

Tähän mennessä kriisikeskus on tavoittanut hieman yli kolmekymmentä nuorta tai perhettä. Tapaamisia on kirjattu kaikkiaan kuutisenkymmentä.

Saarela kertoo nuoria ohjautuneen palvelun pariin paitsi oma-aloitteisesti, myös huoltajien, koulun, perheneuvonnan, lastensuojelun ja järjestötoimijoiden ­ohjaamina.

Jaksaminen yleisin syy

Nuorten kriisikeskukseen yhteydenoton taustalla on useimmiten nuoren jaksaminen.

– Taustalla saattaa olla laskenut mieliala, ahdistus tai esimerkiksi unettomuus, Joni Saarela kertoo.

Nuoria on ohjautunut palveluun myös henkilökohtaisen elämänkriisin tai akuutin tapahtuman seurauksena sekä seksuaalisen ahdistelun tai kaltoinkohtelun vuoksi.

– Meistä on ollut hienoa nähdä, kuinka nuoret ovat sisäistäneet viestimme siitä, kuinka apua voi hakea missä tahansa elämänsä haasteessa. Ei ole niin pientä huolta tai kriisiä, etteikö siitä olisi hyvä puhua, Saarela sanoo ja toivoo, että tietoisuus matalan kynnyksen avusta jatkaa leviämistään nuorten keskuudessa.

Juttua muokattu 14.1. kello 8.18: Lossitie vaihdettu Lossikujaksi.