Ilmastonmuutos, sodat, työpaikan löytyminen, jaksamisongelmat. Nuorten elämässä on samoja varjoja kuin aikuistenkin, jotkin niistä jopa syvempinä.
Tuore tutkimus antaa kuitenkin nuorten tulevaisuudenuskosta valoisamman kuvan kuin mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Keskiviikkona julkistetun Nuorten tulevaisuusraportin mukaan yläkoulua ja lukiota tai ammatillista koulutusta käyvien opiskelijoiden usko tulevaan on vahvistunut yleisesti, samoin nuorten usko töihin pääsyyn ja työelämään.
Vuoden takaiseen verrattuna aiempaa useampi nuori arveli, että hänellä on edessä hyvä tulevaisuus. Näin uskovien prosenttiosuus nousi 67:stä 71:een. Kun vastaajia oli lähes 5 000, tulosta voi pitää kohtuullisen luotettavana.
Vielä selvempi harppaus saatiin, kun nuorilta kysyttiin, uskovatko he löytävänsä itselleen hyvän paikan työelämästä. Viime vuoden lukema oli 69 prosenttia, tämän vuoden 76 prosenttia.
Myönteisemmiksi olivat myös muuttuneet arvioon väittämiin "Odotan innolla työelämää" ja "Koen, että minulla on riittävät työelämävalmiudet". Innolla työelämää odotti 57 prosenttia vastaajista. Luku voisi toki olla isompikin, mutta samaan aikaan työelämä on useimmille nuorille tuntematonta maailmaa.
Kaikkiaan uutinen nuorten tulevaisuudenuskon vahvistumisesta on erinomainen. Näköalojen puute tappaa aikuisenkin elämästä tavoitteellisuuden ja halun esimerkiksi opiskella ja oppia uutta. Jos näkymää hyvään tulevaisuuteen ei ole, koetteilla on myös jaksaminen.
Ja jos näkymät ovat sumuiset, ei esimerkiksi perheen perustaminen helposti nouse elämän kärkitavoitteiden joukkoon.
Suomalaisnuoria koeteltiin rankasti korona-aikana tämän vuosikymmenen alussa. Pandemiarajoitukset toivat sosiaalista eristystä, harrastusten katkeamisia ja yleistä epävarmuutta.
Onneksi viruksen aiheuttama "uusi normaali" jäi lopulta parin vuoden epänormaaliksi. Poikkeusajan jäljet ovat olleet pitemmät kuin itse poikkeusaika. Moni on arvioinut, että kovimman taakan koronasta kantoivat juuri nuoret.
Näistä jäljistä ollaan ilmeisesti pääsemässä eroon. Tämä voi osaksi selittää sitä, miksi nuoret katsovat tulevaisuutta nyt valoisammin kuin vuosi kaksi sitten.
Yllättävää työelämään kohdistuvissa odotuksissa on se, että ne ovat kohentuneet, vaikka työllisyystilanne on maassa parin viime vuoden aikana heikentynyt. Se, että nuoret uskovat tulevaisuuteen, on Suomelle elintärkeää.
Valloittavan valoisista odotuksista tänä aikana kertoivat myös nuoret Kalevan haastattelussa.
"Mikään ei pelota. En vielä tiedä, mihin menen opiskelemaan, mutta syksyn aikana se selviää", kertoi 17-vuotias Rasmus Lamu.
Asioilla on tapana selvitä. Optimismia tarvitaan, mutta myös aikuisten vastaantuloa nuoria kohtaan. Katse kääntyy myös työnantajiin: antakaa nuorille mahdollisuus ja ottakaa heitä töihin.