Raahessa halutaan kuunnella nuoria, sanoo Jarkko Orava, nuori raahelainen vaikuttaja. 18-vuotias Orava on kuulunut Raahen nuorisovaltuustoon yläasteelta saakka ja toiminut lisäksi lukion oppilaskunnan hallituksessa.
Suomeen on viiden viime vuoden aikana perustettu yli sata nuorisovaltuustoa. Niiden toiminta on eri kunnissa erilaista. Erityisesti pienissä kunnissa valtuustot saattavat jäädä irrallisiksi työryhmiksi, jotka toimivat verkkaisina lausuntoautomaatteina tai järjestävät diskoja ja muita yksittäisiä tapahtumia.
Yhteistä niille on kuitenkin, että päämääränä on saada nuorten mielipiteet ilmi kunnallisessa päättämisessä ja tutustuttaa nuoret kunnalliseen hallintoon.
Kunnan- tai kaupunginvaltuutetut määräävät hyvin pitkälle, jäävätkö nuorisovaltuustot muodollisiksi rupattelukerhoiksi vai pystyvätkö ne innostamaan nuorisoa mukaan päätöksentekoon. Nuorisovaltuustossa toimivien ikähaitari on normaalisti 13-20 vuotta.
Opiskelijakahvila
nuorten voimin
Jarkko Orava kertoo, että asettui vuonna 1999 nuorisovaaleissa ehdolle, koska tunsi, että vaikuttaminen saattaisi kiinnostaa. Suurin kipinä syntyi kuitenkin itse valinnan jälkeen, kun nuorisovaltuustossa saattoi huomata, että kaupungin päättäjät ovat aidosti kiinnostuneita nuorten mielipiteistä.
"Toki on olemassa myös vastarannan kiiskejä, jotka haluavat pitää ohjat omissa käsissään, mutta kyllä meihin on suhtauduttu pääosin positiivisella mielellä", hän sanoo.
Uudessa Raahen hallintosäännössä todetaan, että nuoret saavat paikat kaupungin tärkeimpiin lautakuntiin. Orava oli mukana, kun nuorisovaltuusto teki ehdotuksen asiasta. Hänen mukaansa ehdotus kohtasi kovaa vastustamista, mutta kun Raahe ja Pattijoki yhdistyivät, kaupunginvaltuutetut lopulta taipuivat.
Tärkein ja näkyvin nuorison aikaansaannos on opiskelijakahvila Cupin perustaminen. Kahvilaa oli toivottu aikaisemminkin, mutta keväällä 2001 asiaa alettiin tosissaan ajaa.
Raahelaisissa oppilaitoksissa järjestettiin kysely, jossa tiedusteltiin, tarvittaisiinko kahvilaa ja minkälainen sen tulisi olla. Kahvilan rahoittajiksi pyydettiin kaupunkeja, yrityksiä ja eri yhteisöjä. Saman vuoden syksyllä sponsorit ilmaisivat kiinnostuksen kahvilan perustamiseen.
Esiintyminen
ei enää jännitä
Tammikuussa 2002 saatiin tilat Laurinkadulta ja järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka perusteella tilat sisustettiin. "Tilat avattiin toukokuussa, porukkaa oli heti aluksi paljon mukana, kesäksi kahvilan käyttö hiljeni vähäksi aikaa, mutta syksyllä ja talvella väkeä on ollut todella hyvin", Orava kertoo.
Perjantai-iltaisin Cupissa esiintyy paikallisia yhtyeitä. Monet sellaiset bändit, jotka eivät ole muualla päässeet keikoille, ovat saaneet esiintyä siellä. Kahvilassa on kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, tällä hetkellä on mahdollisuus tutustua Antti Korpelan piirustuksiin.
Kahvilan henkilökunta on Raahen kaupungin palkkaama, mutta nuoret ovat hoitaneet tilojen kehittämisen ja tapahtumisen järjestämisen. Oravan mukaan toiminnan kehittämiseen kaivataan entistä enemmän nuoria vapaaehtoisia.
Tällä hetkellä Raahen nuorisovaltuusto on mukana seutukunnallisessa aluekeskusohjelmassa, jossa etsitään keinoja, miten nuoret saadaan pidettyä omassa kaupungissa ja miten muista kunnista tulevat opiskelijat saadaan houkuteltua siirtämään kirjansa Raaheen.
Nuorisopolitiikka voi olla ponnahduslauta muuhun kunnalliseen vaikuttamiseen: kaksi entistä nuorisovaltuutettua valittiin viime vaaleissa kaupunginvaltuustoon.
Herrojen edessä esiintymisestä voi olla itsellekin hyötyä. "Aluksi päättäjien edessä esiintyminen oli jännityksen takia vaikeaa, nyt huomaa, että kysyttäessä ei mene aivan lukkoon", Jarkko Orava toteaa
Oravan mukaan nuorisoa kiinnostaa valittaminen enemmän kuin vaikuttaminen.
"Vaikka nuorisovaltuuston kautta on mahdollisuus luoda arvokkaita kontakteja, on vaikeaa saada edes ehdokkaita nuorisovaltuustoon. Politiikka-sanasta tulee nuorilla mieleen jotain erittäin tylsää, mutta tämä homma on oikeasti todella mielenkiintoista. Jotkut harrastavat jalkapalloa, minä olen kiinnostunut päättämisestä", hän sanoo.