Alkava viikko valkeni Imatralla Suomen liput puolitangossa. Sunnuntaina ravintola Vuoksenvahdin edustalle sytytetyt kynttilät paloivat aamulla edelleen välikohtauksessa menehtyneiden kolmen naisen muistoksi.
Imatran kaupunginvaltuutettu ja erikoisnuorisotyöntekijä Mikko Airas (kok.) joutui maanantaina aamuseitsemältä vastaamaan oman poikansa kysymykseen Imatran viikonloppuisesta kolmoissurmasta.
– Poika otti itse puheeksi rangaistuskäytännöt, ennen kun lähdin viemään lasta kouluun. Keskustelimme sitten pojan kanssa siitä, millainen rangaistus on hänen mukaansa oikeudenmukainen ja mikä ei.
Airas on itse kertonut pojalle, että jos tapahtuma mietityttää tai vaivaa, se pitää kertoa avoimesti.
– Nämä eivät ole helppoja asioita käsitellä, mutta niistä voi ja pitää keskustella lasten kanssa. Vastaavat tapahtumat mietityttävät myös pienempiä.
Pojan koulussa aiottiin alkavalla viikolla myös käsitellä aihetta. Airas itse kertoo myös olleensa yhteydessä koulun rehtorin kanssa.
Erikoisnuorisotyöntekijänä työskentelevä Airas on kuluneen vuorokauden aikana joutunut miettimään ja keskustelemaan tapahtuneesta paljon nuorten kanssa.
Hän kertoo pelkäävänsä tapahtuman vaikuttavan etenkin nuorten ja lasten turvallisuuden tunteeseen.
– Lasten ja nuorten hyvinvointia tulee ammattini puolesta mietittyä ensimmäiseksi. Pohdin, miten sitä pelkoa, joka tästä lapselle ja nuorille aiheutuu, saataisiin jollakin tavalla lievitettyä. Viikonlopun tapahtumat jättävät moneen pitkäksi aikaa loven.
Airaksen sunnuntai kului nuorisotiloihin pystytetyssä kriisikeskuksessa, ja työ jatkui maanantaina.
– Tässä on ollut kädet täynnä töitä, enkä ole ehtinyt käymään paikan päällä jättämässä kynttilää. Ajattelin tulla nyt vilkaisemaan ja hiljentymään hetkeksi.
Seuraavaksi hän aikoi suunnata takaisin nuorten kriisikeskukselle.
Sieltä ei työ lopu vielä hetkeen.
Airas tunsi hyvin kaikki kolme uhria. Valtuuston jäsenenä etenkin Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Tiina Wilén-Jäppinen on vuosien varella tullut tutuksi.
– Viimeksi näin Tiinaa valtuuston kokouksessa pari kolme viikkoa sitten.
Airas kuvailee Wilén-Jäppistä iloiseksi, avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi. Toinen menehtyneistä toimittajista on käynyt lapsena samoja kouluja Airaksen kanssa.
Airas oli myös itse lauantaina matkalla ravintola Vuoksenvahtiin, kun kuuli tapahtuneesta.
– Ensimmäinen tunne oli järkytys. Pyysimme heti taksia kääntymään takaisin kotiin. Ilta jäikin siihen.