Nuorisorangaistus laajeni koskemaan koko maata vuoden alusta. Oulussa on parhaillaan meneillään kaksi rangaistusta. Lähipäivinä tuomitaan kolmas.
Kriminaalihuoltolaitoksen Oulun aluetoimiston johtajan Maarit Rahikkalan mukaan tarkoitus oli, että nuorisorangaistus lähtee käyntiin hitaasti. Se on työntekijöille uusi työmuoto, joka vaatii opettelua. Rangaistuksen toteuttamiseen ei ole resursoitu ylimääräisiä työntekijöitä vaan työntekijät hoitavat rangaistuksen valvonnan ja suunnittelun muun työn lisäksi.
"Jos heti alusta alkaen rangaistuksia olisi myönnetty paljon, meillä olisi ollut täällä kaaos. Nuorisorangaistuksessa valvoja tapaa nuorta usein. Jokainen tapaaminen vaatii paljon suunnittelua. Rangaistukseen käytettävä työnajan määrä on massiivinen."
Uuden rangaistumuodon vaatimat yhteistyökuviot sosiaalitoimen ja työelämän kanssa eivät myöskään ole vielä vakiintuneet.
Räätälöity rangaistus
Rahikkala arvioi, että jatkossa Oulussa nuorisorangaistuksia tuomitaan ehkä kymmenen vuosittain. Valtakunnallisesti rangaistuksia arvellaan määrättävän noin 300.
"Kyse ei ole mistään massarangaistuksesta vaan tuomio annetaan hyvin räätälöidysti", Rahikkala huomauttaa.
Ryhmä, jolle rangaistusmuoto sopii, on suhteellisen pieni. Pieniin rikoksiin syyllistyneille nuorille sitä ei myönnetä. Toisaalta, mikäli nuori on jo hyvin sisällä rikospiireissä, ei rangaistuksesta ole hyötyä. Nuorisorangaistuksella halutaan puuttua sellaisen nuoren elämään, joka on vaarassa liukua rikoskierteeseen.
Vaikka nuorisorangaistus rinnastetaan ehdolliseen vankeustuomioon, on se todellisuudessa ehdollista tuomiota vaativampi rangaistusmuoto. Se vaatii nuorelta halua ja kykyä sitoutua intensiiviseen ohjelmaan ja määrätietoiseen työskentelyyn asioiden muuttamiseksi.
Päihteiden käyttö pitää olla nuorella hallinnassa, sillä valvontatapaamisissa hän ei saa olla päihtyneenä. Myöskään mielenterveysongelmat eivät saa olla vakavia. Rangaistus vaatii nuorelta sitoutumista pitkälle suunniteltuihin aikatauluihin. Työtä tehdään tiiviisti myös nuoren sosiaalisen verkoston, kuten vanhempien kanssa. Rahikkalan toteaa, että mikäli nuori jaksaa käydä vaativan ohjelman läpi, hän hyötyy siitä koko loppuelämänsä.
Nuorisorangaistuksessa kasvatustyö on voimakkaassa osassa. Tapaamisissa valvojan kanssa käydään läpi muun muassa nuorten tekemiä rikoksia, päihteiden käyttöä ja hänen sitoutumistaan yhteiskuntaan. Nuori tutustuu rangaistuksen aikana työelämään. Tämän toivotaan avaavan hänelle ikkunoita aikuisten työelämään.
Rahikkalan mukaan uusia yksilöllisiä rangaistusmuotoja tulee jatkossa yhä enemmän. Suomi on toistaiseksi tullut jälkijunassa uusien rangaistusmuotojen käyttöönotossa.