Sairauspoissaolot lisääntyivät nuorilla, alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä koronavuosina 2020–2021. Heillä oli jo enemmän sairauspoissaoloja kuin yli 50-vuotiailla, selviää Työterveyslaitoksen tiedotteesta.
Nuorilla kuntatyöntekijöillä poissaoloja oli keskimäärin 17,7 päivää vuonna 2021. Koko alan työntekijöillä vastaava lukema oli 16,7.
– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorista työntekijöistä. On kuitenkin vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Nuoret työntekijät työskentelevät usein lähityössä ja ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon ja joissa myös esimerkiksi korona-altistus on todennäköisempää, sanoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Poissaolojen taustalla korostuvat Ervastin mukaan nuorilla yleisesti mielenterveyssyyt fyysisten sairauksien sijaan.
Koronavuodet näkyvät eri ammattiryhmillä selvästi eri tavoin. Useissa hoitoalan ammattiryhmissä poissaolot lisääntyivät selkeästi. Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla.
Ervastin mukaan on myönteistä, että vuosina 2020–2021 kasvoi sellaisten ihmisten osuus, jotka eivät olleet päivääkään poissa töistä. Nolla päivää sairastaneita oli vuonna 2019 23,5 prosenttia ja vuonna 2021 29,4.
– Vaikka tilastot eivät kerro kehityksen syistä, etätyön lisääntyminen lienee kehityksen taustalla. Etätöitä on ehkä tehty kotona puolikuntoisena tai lieväoireisena tilanteissa, joissa lähityö olisi vaatinut kokoaikaisen sairauspoissaolon, Ervasti arvelee.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivässä.