Nuoria kan­nus­te­taan lu­ke­mi­sen pariin myös etä­ope­tuk­sen aikana, kir­jal­li­suut­ta voi ottaa len­kil­le­kin mukaan ää­ni­kir­jan muo­dos­sa – "Mikä olisi parempi asia kuin lukeva ja ajat­te­le­va nuori"

Nuorten lukuintoa on OSYKin äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Minna Korpierkin mielestä tärkeää ruokkia ympäri vuoden.

Kirjastojen sulkeuduttua e-aineistot ovat olleet opiskelijoiden keskuudessa kovassa käytössä, kertoo OSYKin Minna Korpierkki. Lukuhaasteessa mukana olevan lukion kaikki opiskelijat lukevat ensi tiistaina kaunokirjallisuutta yhden oppitunnin ajan. Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajat -yhdistyksen puheenjohtaja Leea-Maaret Aho opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Oulun Normaalikoulun perusasteen 7.–9. luokilla ja lukiossa. Myllytullin koulun Irene Härkönen iloitsee, että oppilailla on etäopiskelujen aikana ollut mahdollisuus syventyä kirjojen maailmaan.
–¿Monet ovat hakeneet kotoa rauhallisen paikan, johon linnoittautua lukemaan.
Kirjastojen sulkeuduttua e-aineistot ovat olleet opiskelijoiden keskuudessa kovassa käytössä, kertoo OSYKin Minna Korpierkki. Lukuhaasteessa mukana olevan lukion kaikki opiskelijat lukevat ensi tiistaina kaunokirjallisuutta yhden oppitunnin ajan.
Kirjastojen sulkeuduttua e-aineistot ovat olleet opiskelijoiden keskuudessa kovassa käytössä, kertoo OSYKin Minna Korpierkki. Lukuhaasteessa mukana olevan lukion kaikki opiskelijat lukevat ensi tiistaina kaunokirjallisuutta yhden oppitunnin ajan.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Nuorten lukuintoa on OSYKin äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Minna Korpierkin mielestä tärkeää ruokkia ympäri vuoden. Tässä erilaisilla haasteilla ja tempauksilla on oma osansa.

Torstaina 23. huhtikuuta vietetään Kansainvälistä kirjan ja tekijänoikeuksien päivää, joka kotimaassa tunnetaan myös Kirjan ja ruusun päivänä.

Käynnissä on myös Lukukeskuksen vuosittain järjestämä ja tällä kertaa kokonaan virtuaalisessa muodossa oleva Lukuviikko, jonka aikana kirjastot ja koulut juhlivat lukemista erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla sekä kirjailijavierailuilla.

Oulussa lapset ja nuoret ovat voineet seurata esimerkiksi kaupunginkirjaston KirjastoLive-lähetyksiä, tekemällä Lukuviikko-tehtäväpankin tehtäviä tai jakamalla omia lukuvinkkejään sosiaaliseen mediaan.

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa ei äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Minna Korpierkin mukaan ole varsinaisesti osallistuttu Lukuviikkoon. Lukemista on kuitenkin muuten pidetty esillä.

– Maanantaina vietimme Kolmen ällän teemapäivää eli laitoimme koneet kiinni, teimme erilaisia L-kirjaimella alkavia asioita ja jaoimme niitä somessa. Todella moni oli tarttunut kirjaan tai lähtenyt lenkille ja kuunnellut samalla äänikirjaa, opettaja kehuu.

Ensi viikolla on luvassa alun perin peruskoululaisille kehitetty mutta nyt myös OSYKin ja Oulun kaupunginkirjaston yhteistyönä lukiolaisille sopivaksi muokkaama Lukuhaaste, jossa luetaan eri tavoin puoli tuntia kerrallaan ja yhteensä 300 minuutin ajan.

Korpierkin mielestä lukuintoa on tärkeää ruokkia tasaisesti koko lukuvuoden ajan. Tässä auttavat erilaiset haasteet ja tempaukset mutta erityisesti sosiaalinen media.

– Lukeminen tehdään näkyväksi somessa, koska siellä nuoret ovat. Siellä asian voi esitellä niin, että siistit nuoret lukevat ja että lukeminen on hienoa eikä mitään pakkopullaa. Koska mikä olisi parempi asia kuin lukeva ja ajatteleva nuori, sehän on ihan mahtava yhdistelmä.

Myllytullin koulun Irene Härkönen iloitsee, että oppilailla on etäopiskelujen aikana ollut mahdollisuus syventyä kirjojen maailmaan. –¿Monet ovat hakeneet kotoa rauhallisen paikan, johon linnoittautua lukemaan.
Myllytullin koulun Irene Härkönen iloitsee, että oppilailla on etäopiskelujen aikana ollut mahdollisuus syventyä kirjojen maailmaan. –¿Monet ovat hakeneet kotoa rauhallisen paikan, johon linnoittautua lukemaan.
Kuva: Pekka Peura

Erilaisten haasteiden lisäksi lukuintoa on viime aikoina kasvattanut myös vallitseva poikkeustilanne, joka on pakottanut nuoret etsimään tekemistä kotoa.

– Opiskelijat ovat pyytäneet tavallista enemmän lukuvinkkejä. Nyt meille vielä tarjoutui sellainen mahtava tilaisuus, että Bookbeat jakoi Suomen kouluihin 100 000 kahden kuukauden lahjakorttia. Saimme niitä kaikille toisen vuoden opiskelijoille. Yksi opiskelija sanoikin, että runsaudenpula oikein ahdistaa. Mielenkiintoista luettavaa on niin paljon.

Muuten etäopetuksessa on hyödynnetty ainakin kaupunginkirjaston e-aineistoa, muita ilmaisia e-kirjapalveluita ja esimerkiksi Yle Areenan äänikirjavalikoimaa. Myös kotikirjastoista löytyy hyvin klassikoita, kertoo Normaalikoulussa perusasteen 7.–9. luokilla ja lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettava Leea-Maaret Aho.

Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajat -yhdistyksen puheenjohtaja Leea-Maaret Aho opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Oulun Normaalikoulun perusasteen 7.–9. luokilla ja lukiossa.
Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajat -yhdistyksen puheenjohtaja Leea-Maaret Aho opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Oulun Normaalikoulun perusasteen 7.–9. luokilla ja lukiossa.
Kuva: Pekka Peura

– Monen kotona on esimerkiksi Seitsemän veljestä. Yhden lukiolaisryhmän kanssa tein päätöksen antaa luettavaksi Minna CanthinAnna-Liisan, joka on ilmaisena netissä. Tällaiset ratkaisut helpottavat tehtävää saada koko ryhmälle luettavaa, Aho toteaa.

Vaikka lukumateriaalien saaminen oppilaille onkin tuottanut hieman päänvaivaa, etäopetukseen siirtymisessä nähdään opettajien ja oppilaiden keskuudessa myös hyviä piirteitä.

– Oppilaat ovat sanoneet, että on ollut ihanaa, kun on ollut aikaa lukea ja uppoutua kirjan maailmaan ja saada ajatukset pois arjesta. Olen huomannut, että niilläkin, joilla on lukuvaikeuksia, on nyt ollut aikaa lukea kirja rauhassa loppuun, Myllytullin koulussa äidinkieltä ja kirjallisuutta yläluokille opettava Irene Härkönen kertoo.

Hänen puolestaan etäopetuksessa käyttöön otettuja sovelluksia ja digitaitoja voisi hyödyntää jatkossa myös lähiopetuksessa.

– Itselläni nousi ajatus, että esimerkiksi kirjallisuusdiplomin suorittaminen Qridin kautta olisi äärettömän kätevää. Sinne olisi opettajan helppoa antaa palautetta nuoren suorituksista, Härkönen hahmottelee.

Poikkeustilanteen aikana Korpierkki on houkutellut nuoria kirjallisuuden ja liikunnan pariin kannustamalla heitä kuuntelemaan äänikirjoja kävely- tai pyörälenkillä.

– Korona-aika on opettanut minutkin kuuntelemaan äänikirjoja. Aiemmin en kuuntelemalla kokenut voivani keskittyä tarinaan kunnolla. Yksi päivä lenkillä tajusin, että olin juossut kymmenen kilometriä ja pysynyt koko ajan kartalla kirjan tapahtumista.

Äänikirjojen lyhyessä ajassa tapahtuneen rajun suosion kasvun myötä on keskusteltu siitä, onko kirjojen kuuntelu oikea tai hyvä tapa kuluttaa kirjallisuutta.

– Tällainen on hassu tapa ajatella. Tarinat ovat muodosta riippumatta aina tarinoita, ja ääneen lukeminen ja tarinoiden kuunteleminen on ihanaa, Aho sanoo.

Teksti- ja kirjoitustaitojen kehittymisen kannalta Aho pitää kuitenkin tekstin edessään näkemistä erittäin tärkeänä, ja lähtökohtaisesti hän kannustaakin nuoria lukemaan käsiteltävät kirjat. Samaa mieltä ovat Korpierkki ja Härkönen.

– Mutta oppilaalle, joka ei ole kovin intoutunut lukija ja jolle kirjaan tarttuminen on työlästä, äänikirja voi ehdottomasti olla lukemisen polun avaaja, Härkönen pohtii.

– Eräskin oppilas kertoi Tuntemattoman sotilaan murresanojen avautuneen paremmin kuultuna kuin luettuna, hän vielä lisää.

Vinkkejä Lukuviikolle

Leea-Maaret Aho: Kysy vanhemmiltasi tai muilta lähipiirin aikuisilta, mitä he ovat lukeneet saman ikäisinä. Lukemisen jälkeen voitte vaihtaa ajatuksia kirjasta.

Teoksista Maria Laakson Taltuta Klassikko! (Tammi, 2019). ”Nauroin itsekin tätä lukiessani. Kirjassa avataan kotimaisia kirjallisuuden klassikoita nuorille lukijoille, joille klassikoihin tarttuminen saattaa olla vähän pelottavaa.”

Irene Härkönen: Katso kirjatrailereita, joita on esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilla. Ne toimivat samaan tapaan kiinnostuksen herättäjinä kuin elokuvien traileritkin.

Mene Kirjastoreitti-sivustolle, jolta löytyy paljon kirjavinkkauksia kirjallisuuden eri lajeihin.

Teoksista Mikko Koirasen Nauhoitettava ennen käyttöä (Myllylahti, 2019). ”Oppilaani ovat lukeneet ja kovasti tykänneet.”

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella (Bazar, 2017). ”Teos rakentuu niin, että kerronta tapahtuu vain sähköpostien ja tekstiviestien kautta.”

Laura Lähteenmäen Yksi kevät (WSOY, 2018). ”Teos kertoo Suomen sisällissodasta viiden tytön näkökulmasta.”

Salla Simukan Lumikki-trilogia (Tammi, 2013–2014).

Minna Korpierkki: Pajtim Statovcin Bolla (Otava, 2019).

Édouard Louis’n Ei enää Eddy (Tammi, 2019). ”Teos kertoo nuoren pojan kokemuksista kiusaamisesta ja ranskalaisen yhteiskunnan elämän kurjista puolista.”

Elizabeth Stroutin Olive Kitteridge (Tammi, 2020).

Elena Ferranten neliosainen Napoli-sarja.