Nuoria hou­ku­tel­laan au­to­alan am­mat­tei­hin

Autoala on ryhtynyt taistoon nuorten sieluista. Kyseessä ei ole kuitenkaan auton omistaminen vaan autoalan ammattien arvostuksen nostaminen nuorten silmissä ja entistä paremman oppilasaineksen saaminen ammattikoulutukseen.

Siisti ja valoisa. Wetterin nykyinen autokorjaamo ei vastaa alasta muodostunutta kuvaa likaisena ja pimeänä loukkona. Työtilat pidetään nykyisin mahdollisimman siisteinä ja ne puhdistetaan säännöllisesti.
Siisti ja valoisa. Wetterin nykyinen autokorjaamo ei vastaa alasta muodostunutta kuvaa likaisena ja pimeänä loukkona. Työtilat pidetään nykyisin mahdollisimman siisteinä ja ne puhdistetaan säännöllisesti.
Kuva: MATTI HEIKURA

Autoala on ryhtynyt taistoon nuorten sieluista. Kyseessä ei ole kuitenkaan auton omistaminen vaan autoalan ammattien arvostuksen nostaminen nuorten silmissä ja entistä paremman oppilasaineksen saaminen ammattikoulutukseen. "Työpaikkoja alalta löytyy tulevaisuudessakin ja palkkatasoa on nostettu ihan tietoisesti, jotta se kestää vertailun esimerkiksi it-alaan", toteaa Autoalan Keskusliiton puheenjohtaja, konsuli Matti Pörhö.

Kun vielä 70-luvulla autoalan ammattikoulutukseen jouduttiin pyrkimään, koulutukseen pääsykynnys on nykyisin huomattavasti matalampi. Usean koulun tilastojen mukaan ensisijaisia hakijoita alalle on ollut jopa vähemmän kuin aloituspaikkoja. Niinpä muun muassa alan aloituspaikkojen määrä on ollut useaan kertaan vaarassa. Autoalan Keskusliiton yhtenä tavoitteena jo usean vuoden ajan onkin ollut estää aloituspaikkojen vähentäminen, ja siinä on toistaiseksi onnistuttu. Tämä on tärkeää, koska jo nyt alalla on pulaa erityisosaajista ja Etelä-Suomessa kärsitään jo nyt käytännössä työvoimapulasta huomauttaa Pörhö.

"Myös täällä pohjoisessa on jatkuva haku päällä alan erityisosaajista", Pörhö lisää.



Alan arvostus
nuorten silmissä nousuun


Jatkossa alan arvostus onkin saatava nuorten silmissä nousemaan. Monesti esimerkiksi autopeltisepän koulutukseen ajautuu nuoria, joille ei muuta koulutuslinjaa löydy ja kuitenkin kysymyksessä on autoalan ammateista juuri se, joka vaatii eniten kädentaitoja.

Turhan usein käy myös niin, että koulutukseen valituista kolmannes jättää opiskelut kesken, toinen kolmannes ei pysty täyttämään ammatin vaatimuksia ja vain yksi kolmannes alun perin opiskelemaan tulevista valmistuu alalle.



Ammattikoulut ja
yritykset yhteistyössä


Autoala työllistää nykyisin noin 23 400 työntekijää. Vuoden 1994 jälkeen työvoiman määrä on kasvanut yli 20 prosenttia ja kasvun odotetaan jatkuvan 2-5 prosentin vauhdilla jatkossakin. Myös tämän vuoden alusta toteutetut autoveron alennukset ovat ulottamassa myönteiset vaikutuksensa myös alan työllisyyteen.



Työ entistä haastavampaa
ja vaativampaa


Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa yhdistää tällä hetkellä myös alan järjestöjä ja oppilaitoksia. Autoala ei saa, eikä voi olla tulevaisuudessa se koulutusala, jolle ajaudutaan, kun muualle ei päästä yksinomaan jo sen vuoksi, että alan tekniikka kehittyy koko ajan vauhdilla ja sen mukana nousevat alalla työskenteleville asetettavat perusvaatimukset.

"Alalla työskenteleviltä vaaditaan loogista ajattelukykyä, matemaattisia ja tietoteknisiä valmiuksia, ongelmanratkaisutaitoja ja kielitaitoa", linjaa Pohjois-Pohjanmaan Ammattioppilaitoksen projektityöntekijä Laura Palmgren-Neuvonen.
Autoalan työtehtävät ovat nykyisin myös haastavia ja siistejä. Rasvamontut ovat taakse jäänyttä elämää. Elektroniikan jatkuva lisääntyminen edellyttää tieto- ja sähköteknistä osaamista ja korjausohjeiden luku vaatii kielitaitoa aivan uudella tasolla.



Myös alan opetuksen
kehityttävä jatkuvasti


Samaisen kehityksen myötä myös alan ammatillinen koulutus on jatkuvien haasteiden edessä. Koulutuksen on pystyttävä antamaan hyvät perustaidot sekä annettava mahdollisuudet urakehitykseen kuuluvien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Työharjoittelun tilalle alalla onkin otettu työssäoppiminen, joka on suunniteltua ja ohjattua. Siihen kuluu paitsi aiemmin opitun syventämistä myös uuden oppimista, kertoo Palmgren-Neuvonen, joka virittelee Oulun seudun autoalan yritysten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä aikaisempaa tiiviimpään muottiin.

Kehitys vaatii vastaavasti paljon myös oppilaitosten opettajilta. Niinpä myös opettajien työelämäjaksoja kehitetään ja lisätään, jotta opettajien oma ammattitaito pysyy kehityksen mukana..

Ilmoita asiavirheestä