Nuori vil­je­li­jä Kaisa Pihlaja kokosi tur­va­lis­tan ko­ro­na­ke­vään va­ral­le: "Nyt ei ole aika leikkiä san­ka­ria"

Lehmiä Helsingin keskustaankin kuskannut ruuantuottaja muistuttaa, että korona voi iskeä maatiloillekin varotoimista huolimatta.

Kaisa Pihlaja on jo testannut työkoneiden kuntoa, jotta kaikki olisi valmiina, kun kevätkylvöt pelloilla alkavat.
Kaisa Pihlaja on jo testannut työkoneiden kuntoa, jotta kaikki olisi valmiina, kun kevätkylvöt pelloilla alkavat.
Kuva: Krista Luoma

Lehmiä Helsingin keskustaankin kuskannut ruuantuottaja muistuttaa, että korona voi iskeä maatiloillekin varotoimista huolimatta. Ilmastosyyllisen aseman sijaan maanviljelijä kohtaa nyt kiitoksia.

Maanviljelijä Kaisa Pihlajan keittiön pöydältä pilkottaa kaksi koronakevään turvaksi laadittua listaa. ​

Ensimmäiseen on kirjattu työkoneiden kriittiset kohdat, joiden toimivuus pitää varmistaa hyvissä ajoin ennen kevätkylvöjä. Euroopassa jylläävä virus voi hidastuttaa joidenkin varaosin saantia, joten on paras olla ajoissa asialla. ​

Toisesta taas löytyy huoltomiesten ja varaosakauppojen puhelinnumeroita, jotta niitä ei tarvitse alkaa etsiä kiireessä kissojen ja koirien kanssa.

Kolmannen, kaikkein tärkeimmän luettelon Pihlaja osaa vaikka unissaan. Se sisältää ihmiset, jotka osaavat tehdä tilan työt, jos hän itse sairastuisi. ​

​60 lypsävää ja yksi robotti

Kotieläintilalla eläimiä ei voi jättää puoleksikaan päiväksi hoitamatta. Pihlajan navetassa Jalasjärven Keskikylässä on 60 lypsävää ja yksi lypsyrobotti.​

– Maitotilamme on toista vuotta täysin minun nimissä. Mutta vanhempani eivät ole vielä eläkkeellä, ja he ovat tilalla päivittäin virallisina työntekijöitä. Lisäksi tässä häärii apuna avopuolisoni, sisaruksiani ja sisarusten miehiä. He ovat arvokas lisä etenkin sesonkiaikoina, Pihlaja toteaa. ​

– Laskin, että kun ottaa vielä vakituiset lomittajat huomioon, niin tässä on seitsemän henkeä, jotka osaavat hoitaa tilan arkipäiväiset työt. Normaalisti meitä on kolme töitä tekemässä. Kahdellakin hengellä arkea onnistuu vielä pyörittämään, mutta yksin tätä työmäärää ei kauaa jaksaisi, hän pohtii.​

Maaseutunuoria MTK:n johtokunnassa edustavan Pihlajan mukaan koronan uhka on ylipäätään hetki, jolloin maatilalla kannattaa mieluummin yli- kuin alireagoida ja miettiä varasuunnitelmia. ​

– Mieluummin ajattelee tällä hetkellä pahimman vaihtoehdon kautta. Se on sitten hyvä juttu, että kaikki pyörii ennallaan.​

Hän muistuttaa myös siitä, että nyt ei ole aika leikkiä sankaria.​

– Jos sairastuu, niin on sairastettava. ​

​Maitoauto kurvaa joka toinen päivä

Päärakennuksen ja navetan ovet pysyvät Pihlajan Korkiakosken tilalla tänä keväänä tiukasti kiinni ulkopuolisilta. ​

Maatiloilla on totuttu jo suojautumaan eläintaudeilta ja muilta uhilta suojakengin ja -haalarein, mutta koronassa riskinä ovat juuri ihmiskontaktit ja ihmisten sairastuminen. ​

– Se harmittaa eniten, ettei tänne voi nyt ottaa lapsi- ja nuorisoryhmiä tutustumaan. ​

Maitoauton on käytävä tilalla joka toinen päivä. Turinatuokiot maitoautokuskin kanssa ovat vaihtuneet toistaiseksi kädenheilautukseen. ​

Pakollisia kohtaamisia tilan ulkopuolisten kanssa syntyy, jos joku eläimistä sairastuu tai lypsyrobotti tai joku muu koneista tarvitsee korjaajaa.​

– Silloin on vain muistettava pitää tarpeeksi etäisyyttä. ​

Pihlajan mukaan koronakriisi tulee korostamaan hyvien digiyhteyksien merkitystä haja-asutusalueilla.​

– Niistä tullaan pitämään eri lailla ääntä kuin tähän saakka. ​

Hän osallistuu alansa ja luottamustoimiensa kokouksiin ja tapahtumiin verkon välityksellä nyt monta kertaa viikossa. ​

"Halusimme tehdä jotain"

Viime syksynä Suomessa kohistiin Helsingin yliopiston oppilaskunnan Unicafe-ravintolojen päätöksestä lopettaa naudanlihan tarjoilu ympäristösyistä ruokaloissaan. ​

Kaisa Pihlaja oli mukana maaseutunuorten vastatempauksessa, jossa kaksi lehmää tuotiin Helsingin keskustaan Unicafen toimipisteen eteen. ​

– Halusimme tehdä jotain ja muistuttaa, että vastuullisesti hoidetulla ja kasvatetulla lehmällä on Suomessa monia positiivisia ympäristö- ja muita vaikutuksia.​

Alkuvuodesta monet viljelijät kokivat joutuneensa syytettyjen penkille ilmastonmuutoskeskustelussa. ​

Nyt syytökset ovat vaihtuneet kehuihin kotimaisen ruuan tuottamisesta ja huoltovarmuuden ylläpidosta. ​

– Eihän se ilmastonmuutos ole maailmasta mihinkään kadonnut, mutta ehkä tämä kriisi on saanut laitettua asioita mittasuhteisiin, Pihlaja toivoo. ​

Tiloille maahanmuuttajia avuksi

Kausityöntekijöiden saanti on koronaviruksen aiheuttama iso kysymysmerkki maataloudelle.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi torstaina, että hallitus esittää helpotukseksi työvoimapulaan väliaikaista lakimuutosta, jonka turvin maahanmuuttajat voivat vaihtaa työpaikkaa huoltovarmuuden kannalta kriittiselle alalle.

Esityksen mukaan jo maassa olevat maahanmuuttajat, joilla on laillinen peruste olla maassa, ovat oikeutettuja vaihtamaan työpaikkaa, jos uusi työ kuuluu huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kriittiselle alalle.

Laki koskisi voimassa olevia ja uusia oleskelulupia, viisumeita ja kausityötodistuksia.

Myös pula tietyistä tuotantopanoksista voisi uhata alaa. Lannoitejätti Yara on norjalaisomistuksessa. Monet varaosat ovat tuontitavaraa.