Pohjois-Suomen yksityisomistuksessa olevien nuorten metsien hoitotyöt ovat tänä vuonna jäämässä kaikista asetetuista tavoitteista.
Metsäkeskukset pitävät tilannetta huolestuttavana, sillä taimikonhoidon ja nuoren metsän harventamisen lykkääminen uhkaa aiheuttaa kasvukykyisten metsien riukuuntumisen puuston kasvaessa ylitiheästi.
Riukuuntuessa puut eivät pääse järeytymään eli kasvamaan paksuutta, jolloin niiden myyntiarvo ei kohoa siinä suhteessa kuin mahdollisuus olisi.
Lapin Metsäkeskus on asettanut alueensa yksityismetsien hoitotavoitteen tänä vuonna 12 000 hehtaariin. Lokakuulle ehdittäessä töitä on tehtynä vasta vajaa puolet.
Pohjois-Pohjanmaalla vastaava hoitotavoite on 22 500 hehtaaria ja tällä hetkellä tehtynä on 14 000 hehtaaria.
Kainuussa tilanne on suhteellisesti hieman parempi, sillä tavoitellusta kymmenestätuhannesta hehtaarista hoidetuna on jo 6000 hehtaria. Tavoitteeseen ei sielläkään uskota pääsevän.
Hiljainen vuosi ei ole hyväksi
Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula arvelee töiden rästiintymiselle olevan ainakin kaksi syytä.
"Keväällä ollut Paperiliiton työtaistelu hidasti kyllä harvennushakkkuiden tekoa. Toisekseen tilanteeseen on vaikuttanut se, että ensi vuoden alusta metsätaloudessa siirrytään pinta-alaverotuksesta kokonaan myyntiverotukseen, jolloin metsänomistajien maksettavaksi jäävät hoitokustannukset tulevat verovähennyskelpoisiksi", Aula sanoo.
Aulan mielestä taimikonhoitotöiden jättäminen tekemättä tai niiden lykkääminen on huono asia. Pohjoisen metsissä on runsaasti taimikonhoitorästejä, eikä tällainen hiljainen vuosi ole hyväksi.
Suomessa ei ole olemassa metsänhoitopakkoa, vaan yksityisiä metsänomistajia voidaan vain kannustaa ja aktivoida töiden tekoon.
Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nojalla myönnettävät varat ovat yksi kannuste, sillä ehtojen täyttyessä voi metsänomistaja saada töihinsä valtiolta tukea sadasta kolmeensataan euroon hehtaarilta työkohteesta ja -tekijästä riippuen.
Tukirahoja uhkaa jäädä käyttämättä
Metsäkeskukset ihmettelevätkin sitä, etteivät edes valtion tukirahat ole innostaneet metsänomistajia hoitotöihin. Pohjois-Pohjanmaalla kemera-varoja hoitotöihin on tälle vuodelle 10,4 miljoonaa euroa, Lapissa 12 miljoonaa euroa ja Kainuussa 3,9 miljoonaa euroa.
Hoitotöiden jäädessä tavoitteista uhkaa myös arvokkaita tukirahoja jäädä käyttämättä.
"Tilanne on sikäli outo, sillä yleensä tukirahat eivät riitä millään. Nyt näyttää siltä, että niitä jää tänä vuonna yli", Pohjois-Pohjanmaan viranomaispäällikkö Heikki Vähätalo Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksesta toteaa. Samassa tilanteessa ollaan myös Lapissa ja Kainuussa.
Vähätalo sanoo tilanteen olevan hankala myös siksi, etteivät ylijäävät valtion tukivarat siirry seuraavalle vuodelle, vaan ne annetaan puutteessa oleville metsäkeskusalueille ja viimeisenä vaihtoehtona ne kilahtavat takaisin valtion kassaan.
Viime vuosina ovat pohjoisen metsäkeskukset joutuneet siihen tilanteeseen, että edellsen syksyn töitä on siirtynyt maksettavaksi seuraavan vuoden alkuun. Nyt ei sellaista tilannetta ole näkyvissä.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa kestävän metsätalouden rahoituslain uudistusta ja näillä näkyminen tukiehdot heikentyvät 2007.
Aula kehoittaakin metsänomistajia tekemään töitä ensi vuoden puolella lujasti etenkin nuorten kasvatusmetsien harvennuksissa, joita heikennykset pääasiassa koskevat.
"Mitään järkeä ei heikennyksissä ole. Toivottavaa on, että nuorten metsien hoitotöitä tehtäisiin innokkaammin nyt, kun omarahoitusosuudet tulevat myyntiverotuksen ansiosta verovähennyskelpoisiksi", Aula toteaa.