Mikä on television merkitys sinun elämällesi? Kuinka media vaikuttaa tavallisen päiväsi kulkuun? Mikä yhteys median esittämällä maailmalla on todellisen maailman kanssa? Millainen media pystyy sekä luomaan että esittämään todellisuutta?
Tämänkaltaisiin kysymyksiin pystyy vastaamaan medialukutaitoinen nuori. Nuoret tarvitsevat kuitenkin apuvälineitä voidakseen ymmärtää ja jäsentää tiedotusvälineitä ja liikkuvaa kuvaa. Oulussa mediakasvatuksen haasteita ja mahdollisuuksia pohdittiin Mitä kuuluu mediakasvatus? -seminaarissa perjantaina.
Mediakasvatuksen kehittämistarve on kasvanut nopeasti tiedotusvälineiden muuttumisen myötä: sähköisen median merkitys nuorten arkipäivässä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Yhteiskunta ja koululaitos eivät ole pystyneet samassa vauhdissa antamaan nuorille mahdollisuuksia opetella median ymmärtämistä.
Medialukutaitoa pitää harjoitella niin kuin kaikkia muitakin taitoja.
Elokuva tuo
toleranssia
Mediakonsultti Ruth Lemmenin mukaan elokuvan avulla koululuokkaan voidaan tuoda monenlaisia uusia ajatuksia. Usein elokuva kannustaa moniarvoiseen ajatteluun, vahvistaa kansallista tai paikallista identiteettiä ja kasvattaa oppilaista analyyttisiä katsojia.
Lisäksi elokuvan avulla voidaan tuoda esille myös yhteiseurooppalaisia poliittisia ongelmia. Esimerkiksi Lukas Moodyssonin ohjaama Lilja 4-ever herätti ympäri Eurooppaa kiivasta keskustelua seksikaupan uhreista.
"Elokuva voi olla apuna myös sosiaalisesti vaikeiden oppilaiden integroimisessa kouluopetukseen", Lemmen huomauttaa.
Hänen mukaansa EU:ssa olisi hyvä luoda yhteiseurooppalainen mediakasvatuksen agenda. Näin kaikkiin jäsenmaihin saataisiin luotua ainakin jonkinlaiset mediakasvatuksen minimistandardit.
"Näiden standardien tulisi olla riippumattomia lainsäädännöstä ja poliittisista muutoksista", Lemmen huomauttaa.
Unkari yhtenä esimerkkinä
Mediakasvatus on hyvin erilaisessa asemassa Euroopan eri maissa. Edelläkävijämaita ovat muun muassa Itävalta, Ranska ja Ruotsi. Myös joillakin EU:n uusilla jäsenmailla on pitkät perinteet esimerkiksi elokuvakasvatuksessa. Yksi näistä maista on Unkari.
Miltei kaikkialla mediakasvatuksen ongelma on opettajankoulutus. Niin Unkarissakin.
"Yhden vuoden täydennyskoulutuksella opettajille saadaan pohjakoulutus, jotta opettajat eivät ole hämillään, kun he joutuvat opettamaan elokuvan tai liikkuvan kuvan analyysiä oppilaille", unkarilainen mediapedagogi Laszlo Hartai kertoo.
Usein mediakoulutus on suurempi haaste opettajalle kuin oppilaille. Monet nuoret ovat tottuneempia lukemaan esimerkiksi liikkuvaa kuvaa kuin opettajansa.
"Yksi opetuksen tavoite on liikkuvan kuvan ymmärtäminen. Lisäksi oppilaiden tulisi ymmärtää median vaikutus yhteiskuntaan ja heidän pitäisi oppia kriittistä medialukutaitoa. Lisäksi opetuksessa täytyy muistaa myös interaktiivisuus. Oppilas ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan hänen tulee pystyä kommunikoimaan median kanssa."