Nyt on yhteishaku II asteen koulutukseen meneillään. Toivon hartaasti, että nuoret valitsevat jatkokoulutuksen omassa kotikunnassaan.
Mielestäni 15–16-vuotias ei vielä ole kypsä asumaan toisella paikkakunnalla.
Ammattikoulun opettajana olen nähnyt, kuinka nuori tässä tilanteessa voi luisua väärään suuntaan. Kehitys voi alkaa vapaudella pelata tietokonepelejä yötä myöten, eikä nuori sitten jaksa mennä aamulla kouluun.
Jos nuori asuisi kotipaikkakunnallaan, hänen turvaverkostonsa, eli vanhemmat, sisarukset, kaverit ja tutut huomaisivat muutokset nuoressa ja tulisivat hätiin.
Jos nuori jättäytyy kotiin, astuu oppilashuolto kuvioon. Sen tavoitteena on luoda nuorille turvallinen ja terve oppimisympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistä.
Oppilashuolto kuuluu kaikille, jotka ovat työssä oppilaitoksessa sekä viranomaisille, joiden vastuulla on nämä palvelut. Kaikki toimii hyvässä yhteistyössä kotien kanssa.
Oppilashuolto auttaa nuorta jaksamaan taas. Monet vanhemmat ymmärtävät, että opettajat välittävät lapsista ja tahtovat auttaa heitä.
Oppilashuoltoon kuuluu luottamuksellisuus, nuoren ja huoltajien kunnioittaminen sekä salassapitovelvollisuus. Ilman tukitoimia on suuri vaara, että nuori syrjäytyy opinnoista, työharjoittelusta ja yhteiskunnasta.
Oppilashuolto maksaa ja kunnilla on tiukat budjetit. On helppo leikata näistä määrärahoista. Mutta syrjäytyneen nuoren auttaminen takaisin yhteiskuntaan maksaa paljon enemmän!
Edellisen laman aikana leikattiin lasten ja nuorten määrärahoista. Myöhemmin ihmeteltiin mistä kaikki syrjäytyneet nuoret aikuiset pullahtivat?!
Maire I. Korhonen
kansanedustajaehdokas (r)
KTM, yrittäjä
Kuusamo
