Nuorisobarometrin 2023 mukaan nuorille eniten merkitystä antavat altruistisiksi kuvattavissa olevat asiat: sen sijaan, että yksilö ajaisi vain omia päämääriään, hän tuottaa muille mahdollisuuksia voida hyvin. Hyvän tekemiseen osallistutaan eri tavoin muun muassa eri järjestöissä ja kansalaisliikkeissä. Siksi onkin jopa hämmentävää, kuinka vähän viime kuukausina on käyty keskustelua kansalaisyhteiskuntaa heikentävistä poliittisista päätöksistä. Vahva kansalaisyhteiskunta on perusta vahvalle Suomelle. On erittäin lyhytnäköistä heikentää sitä.
Eri yhteyksissä on otettu esille, kuinka kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamisesta keräsi lokakuun alkuun mennessä yli 100 000 allekirjoitusta. Aloitteessa toimintaa kuvattiin rikolliseksi. Onpa kansalaistottelemattomuudesta ja kansalaistoiminnan keinoista mitä mieltä tahansa, voi kysyä, missä määrin yhteiskunnallisista kysymyksistä ollaan aidosti valmiita keskustelemaan. Elokapinalaisille on suositeltu vaihtoehtoiseksi osallistumisen areenaksi muun muassa 4H-toimintaa, kuten Sari Essayah (kd.) totesi.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kansalaistoimijoiden käyttämiä keinoja halutaan ohjata poliittisesti. Kun Suomessa eläinoikeusaktivismi tuli näkyväksi 1990-luvulla, tarjottiin aktivisteille erilaisia muita yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoja parempina ja merkittävämpinä. Ilmastokysymyksissä aktiivisille on tarjottu tilalle muun muassa metsätöiden tekoa.
Kansalaistoiminnalla on tarkoitus vaikuttaa asioihin. Tavoite on sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun että saada aikaan muutoksia. Yhteiskunnalliset toimijat, ryhmät, järjestöt ja liikkeet, etsivät jatkuvasti uusia keinoja, millä saada sanomansa kuulluksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaistoimijoiden rooli on perinteisesti ollut ripeä epäkohtien esiin nostaminen.
Millainen mahdollisuus tässä ajassa on ottaa kantaa niin, että tulee ylipäätänsä kuulluksi? Myös kansalaistottelemattomuus on tapa kertoa kantansa. Jos erilaiset parlamentaarisen demokratian toimintakeinot eivät mahdollista kuulluksi tulemista ja mielipiteen ilmaisua, niin voi kysyä, miten viestilleen voi sitten saada huomiota.
8.10.2024 BioScience-tiedelehdessä julkaistu maailman ilmastotilan raportti alkaa lauseilla: ”Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on kiistaton maailmanlaajuinen hätätilanne. Suuri osa maapallon elämän perustasta on vaarassa.” Selviäminen kiihtyvästä ilmastohätätilasta ja sen aiheuttamista kerrannaiskriiseistä (mm. lajikato, ruokapula, pakotettu muuttoliike) edellyttää vahvaa vuoropuhelua päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kaikkien osaamista maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan.
Kuten elokuussa 2023 julkaistussa YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa (no. 26) todetaan, pyrkimykset lisätä nuorten osallistumista ympäristöasioita koskeviin päätöksentekoprosesseihin tulisi ulottaa myös lapsiin. Kyseinen yleiskommentti käsittelee lapsen oikeuksia suhteessa ympäristöön, erityisesti ilmastonmuutokseen.
YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit ovat tärkeä lisä ja täydentävä osio lapsen oikeuksien sopimukseen. Yleiskommentin mukaan sopimusvaltioiden ja valtiollisten toimijoiden, kuten poliisin tai opettajien, tulisi saada koulutusta lasten kansalais- ja poliittisista oikeuksista sekä keinoista varmistaa lapsille turvallinen oikeuksiensa käyttö.
Sopimusvaltioiden tulisi myös edistää ja tukea lasten myönteistä osallistumista ympäristövastuullisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi ja tunnistaa se tärkeänä kansalais- ja poliittisen vaikuttamisen tapana, jonka kautta lapset voivat neuvotella omien oikeuksiensa toteutumisesta.
Missä ovat aidon vuoropuhelun tilat, jossa keskustellaan nuorten kanssa todellisista ratkaisuista kiihtyvään ilmastohätätilaan? Jo vuoropuhelu voi avata ymmärrystä. Se ei kuitenkaan riitä: nuorilla sukupolvilla tulee kaikkien ennusteiden mukaan olemaan valtavat haasteet edessään tulevina vuosikymmeninä, kun ilmasto- ja ympäristökriisi vielä kiihtyy. Siksi heidät on otettava mukaan parhaiden ratkaisujen etsintään ja niitä kohti systemaattisesti toimimiseen heti.
Pia Lundbom on Humanistisen ammattikorkeakoulun yliopettaja. Sofia Laine on Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori.