Kaupat: Yk­si­näi­nen hal­pa­kaup­pa pyörii ket­ju­jen pu­ris­tuk­ses­sa Hau­ki­pu­taal­la

Eläimet: Lau­ha-lam­mas ilah­dut­taa asuk­kai­ta ou­lu­lai­ses­sa hoi­va­ko­dis­sa

Jääkiekko: Jesse Pul­ju­jär­vi pes­tat­tiin tes­ti­so­pi­muk­sel­la NHL-seu­raan

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus

Nuoret ää­nes­tä­jät kään­si­vät Puolan ta­kai­sin aidon de­mo­kra­tian tielle – ja se on tappio sekä Viktor Orbá­nil­le että Vla­di­mir Pu­ti­nil­le

Euroopassa käydään jatkuvaa kamppailua autoritaarisen vallan houkutusten ja aidon demokratian välillä. Puola tekee nyt paluun jälkimmäiseen leiriin. Puolan suunnan käänsivät ahkerasti uurnilla käyneet nuoret. Esimerkin soisi tarttuvan myös Unkariin.

Sunnuntaina käytyjä Puolan parlamenttivaaleja luonnehdittiin etukäteen merkittävimmiksi sitten vuoden 1989. Tuolloin Puola äänesti ensimmäisen kerran vapaissa vaaleissa kommunismin kauden jälkeen.

Nyt päävaihtoehtoina olivat kansalliskonservatiivinen, EU-kielteinen ja autoritaarisuuteen kallistuva linja ja toisella puolella Eurooppa-myönteinen, liberaali ja kyseenalaistamattoman demokratian linja.

Viimeiset kahdeksan vuotta Puola ehti olla edellisellä linjalla Laki ja oikeus (PiS) -puolueen johdolla. Vanha valtapuolue on vaalien jälkeen yhä suurin, mutta hallitusvalta on siirtymässä kolmen puolueen koalitiolle. Sen johdossa on vuosien 2007 – 2014 pääministeri ja aiempi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Tiistaina valmistuneen ääntenlaskennan mukaan Tuskin puolue Kansalaisfoorumi ja sen kaksi pienempää liittolaista saivat 248 paikkaa 460-jäsenisestä parlamentista Sejmistä. Laki ja oikeus tuskin saa enemmistöhallitusta aikaan, ja vuoro siirtyy silloin Tuskille.

Donald Tusk on palaamassa Puolan pääministeriksi yhdeksän vuoden tauon jälkeen.
Donald Tusk on palaamassa Puolan pääministeriksi yhdeksän vuoden tauon jälkeen.
Kuva: Piotr Nowak

Puolan linja on nyt kääntymässä. Luvassa on enemmän demokratiaa ja vähemmän autoritaarisuutta. Tästä on täysi syy iloita myös muualla Euroopassa.

Lähes 38 miljoonan asukkaan maan vaalitulos on merkittävä myös maanosan vakaan kehityksen turvaamisen kannalta. Puola ja Unkari ovat olleet eurooppalainen ongelmakaksikko, joka on hyödyntänyt maksimaalisesti EU-tuet mutta on samaan aikaan purrut ruokkivaa kättä.

Puola on käynyt kiistaa EU:n kanssa ennen kaikkea maan oikeuslaitoksesta, jonka PiS on halunnut miehittää sille myötämielisellä väellä ja on näin uhannut oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Puolan valtakunnallinen televisioyhtiö TVP on puolestaan valjastettu PiS-puolueen kuuliaiseksi palvelijaksi. Yksityisille viestimille on silti jäänyt elintilaa.

Unkarin pääministeriin Viktor Orbániin Puolan vaalitulos iskee kipeästi. Taistelussaan ”Brysselin byrokraatteja” vastaan Orbán on viime vuosina saanut Puolasta vahvaa sivustatukea. Nyt kahden maan tandem hajoaa.

Orbánissa vaalitulos nostattanee kylmää hikeä myös siksi, että puolalaiset näyttivät nyt mallia siinä, miten asemiaan kyseenalaisesti pönkittäneen puolueen voi pudottaa vallasta. Orbánin selustaa tosin turvaa se, että maan oikeuslaitoksen ohella vapaiden viestinten elintila on kuristettu äärimmäisen ahtaaksi.

Myös Venäjälle Puolan vaalitulos on kirvelevä tappio. Yhtenäistyvän EU:n sisälle on nyt aiempaa vaikeampaa kylvää eripuraa.

Puolan vaalitulosta selittää merkittävästi se, että muutosta halusi nimenomaan nuori sukupolvi. 18 – 29-vuotiaiden äänestäjien joukossa Tuskin kansalaisfoorumi oli ylivoimainen ykkönen, Laki ja oikeus vasta viidenneksi suosituin.

Nuorelle sukupolvelle, jonka äänestysinto on yleensä kaikkialla alempi kuin vanhemmalla väellä, vaalitulos toimii loistavana rohkaisuna myös muualla kuin Puolassa. Äänestämällä voi muuttaa maailmaa, vähintäänkin omaa maatansa.

Donald Tuskin tulevan hallituksen tehtävänä on nyt osoittaa olevansa saamansa luottamuksen arvoinen.