Moni nuori tuntee epävarmuutta: Pääsenkö opiskelemaan? Löydänkö työtä? Tarvitaanko minua?
On tärkeää, että tarjoamme nuorille erilaisia väyliä koulutukseen ja työelämään ja huolehdimme siitä, että laadukas koulutus kykenee vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
Peruskoulun tulee tarjota yksilöllisiä vaihtoehtoja: mahdollisuuksia oman lahjakkuuden kehittämiseen mutta myös joustavaa opetuksen järjestämistä heille, jotka hyötyvät käytännönläheisyydestä. Yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatukseen kannattaa satsata.
Oppisopimusta tulee kehittää niin, että yhä useampi yrittäjä voi sitoutua koulutustehtävään. Nuorisotakuuta on edelleen kehitettävä, jotta nuori saa apua ja ohjausta ajoissa, ennen kuin tilanne kriisiytyy.
On tärkeää, että ammatillinen ja korkeakoulutus vahvistavat yhteyttään elinkeinoelämään ja arvioivat jatkuvasti opintojen työelämävastaavuutta.
Kriittisyyttä tarvitaan: Mikä jouduttaa pääsyä opiskelemaan, mikä taas on voimavarojen tuhlausta? Voisiko esimerkiksi yliopistojen pääsykoekäytänteitä yhtenäistää?
Uudet opiskelukiintiöt, jotka suosivat ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevia, näyttävät johtavan välivuosien pitoon.
Nuori ei uskalla ottaa toissijaista opiskeluvaihtoehtoa vastaan pelätessään, ettei ykköstavoitetta ole enää mahdollista saavuttaa.
Opiskelun etenemisen jouduttamiseksi on kaadettava turhia raja-aitoja. Esimerkiksi laaja-alainen kandidaattikoulutus mahdollistaa hakeutumiseen useampaan eri maisteriohjelmaan.
Nuorten työllisyyden parantamiseen pätevät samat keinot, kuin työllisyysongelmaan yleensä. Tarpeettoman sääntelyn ja byrokratian purku, lupaprosessien sujuvoittaminen ja alv-velvollisuuden alarajan nosto parantaisivat yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustaisivat työllistämään myös nuoria.
Lisäksi on tärkeää, että jokainen meistä kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja rohkaisee luottamaan, että yhteiskunnassa on paikka jokaiselle.
Outi Ervasti
kansanedustajaehdokas (kok.)
Oulu
