Nui­ja­mie­hen jää­hy­väi­set – Janne Ukon­maan­ahon vii­mei­set Kalevan kisat

Janne Ukonmaanaho juoksee lauantaina viimeiset Kalevan kisat.

Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Tästä tulee tunteikas lauantai-ilta.

Viittä vaille kahdeksalta Janne Ukonmaanaho juoksee ensimmäisen estekisansa koskaan Raatissa, kotiyleisön edessä. 32 vuotta, ja jotenkin se on kiertänyt – harjoituksissa tänne vuodatettuja hikipisaroita sen sijaan on mahdotonta laskea.

Kotiyleisön edessä hänellä on mahdollisuus voittaa viides Suomen mestaruutensa.

Nämä ovat Ukonmaanahon kymmenennet Kalevan kisat – ja viimeiset. Tämä on viimeinen vuosi, jona urheilu on Ylikiimingin nuijamiehelle ykkösprioriteetti.

Lisätään pieni varaus.

– Hyvin suurella todennäköisyydellä, Ukonmaanaho sanoo.

Jäähyväisille ei voisi olla parempaa paikkaa kuin tämä. Oulun edellisissä Kalevan kisoissa kesällä 1998 14-vuotias juoksijanalku istui katsomossa, ja niin kuulemma istui kahdeksan vuotta aiemminkin, vaikkei sitä itse muistakaan.

Virustauti vaivasi keväällä

Jos elämä olisi täydellistä, viimeinen kesä päättyisi arvokisoihin. Talvi oli hyvä, ja kalenteriin oli kirjattu kesäkuulle kolme kisaa EM- ja olympiarajojen tavoitteluun.

Toukokuun toisella viikolla Ukonmaanaho sairastui sitkeään virustautiin.
Kun kevät kääntyi kesäksi, mies pisteli antibiootteja ja pöpö jylläsi keuhkoissa edelleen, oli tunnustettava tosiasiat.

– Siinä vaiheessa tajusin, että homma alkaa olla taputeltu.

Se söi miestä, mutta aikuinen urheilija tietää, että kaikkea voi sattua. Ja että kaikki on suhteellista.

Ennätyskesänsä 2011 jälkeen Ukonmaanaho ja valmentaja Olli Koskinen suunnittelivat harjoituskautta kohti Helsingin EM-kisoja ja Lontoon olympialaisia. Kukaan ei kertonut, että EM-finaalipäivänä urheilija osallistuisi valmentajansa hautajaisiin jalka paketissa.

"Juoksu ei lopu koskaan"

Päätös lopettamisesta on kypsynyt rauhassa. Ukonmaanaho kutsuu ison jalkaleikkauksensa jälkeistä olympiadia nimellä ura vol. 2.

Paitsi että hän opetteli uudestaan kävelemään, elämään tulivat perhe, uusi valmentaja ja uudet treenikaverit – aiemmin hän leireili ulkomailla jopa sata päivää vuodessa ystävänsä, Euroopan mestarin Jukka Keskisalon tähdittämässä porukassa. Sittemmin reunaehdot ovat olleet toisenlaiset, ja niistä huolimatta hän pystyi juoksemaan uransa parhaan kisan viime kesän EM-joukkuekisassa.

Juoksu ei kuitenkaan lopu koskaan, Ukonmaanaho sanoo. Kaverit ovat jo nyt varanneet häntä seikkailukisajoukkueisiinsa. Elämään tulee kuitenkin enemmän tilaa ja aikaa perheelle, opinnoille ja valmentamiselle.

Olo on kaksijakoinen.

– Kun on 15 vuotta harjoitellut kaksi kertaa päivässä, hakenut rajojaan, joskus onnistunut ja joskus epäonnistunut, totta kai tämä on haikeaa. Toisaalta, nyt pääsen tekemään asioita, jotka ovat jääneet vähemmälle.

Mutta katsotaan vielä tämä kisa.

Ukonmaanahon arvomaailmassa Suomen mestaruuden ja Kalevan kisojen merkitys on ennen kaikkea traditiossa. Lista Suomen mestareista on se, jolla hän haluaa nimensä nähdä.

– Katsomossa ovat käytännössä kaikki entiset mestarit, jotka ovat elossa. Kalevan kisoissa on paikalla yleisurheilun menneisyys ja tulevaisuus.

Katso Kalevan kisojen kisaohjelma.