Nou­su­lo­hi ha­lu­taan pa­laut­taa Ke­mi­jo­keen

Voimalarakentamisen puoli vuosisataa sitten hävittämää Kemi- ja Ounasjoen lohta herätetään toden teolla henkiin.

Voimalarakentamisen puoli vuosisataa sitten hävittämää Kemi- ja Ounasjoen lohta herätetään toden teolla henkiin.

Nousulohen kannattajajoukot ovat hiljalleen voimistuneet niin, että tuoreessa kyselyssä jo yhdeksän kymmenestä ilmaisee myönteisyytensä arvokalan palautushankkeelle. Tulokset julkistettiin Rovaniemellä torstaina päättyneessä kalatieseminaarissa.

Päästäkseen vapaana virtaavan Ounasjoen kutualueille lohen olisi noustava Kemijoen viiden alimman voimalan ohi. Kemijoki Oy:n voimaloista vain jokisuulla olevassa Isohaarassa on tällä hetkellä kalaporras.

Lohen palauttaminen edellyttäisi vajaan kuuden miljoonan euron investointeja, joista puolet menisi kalateiden rakentamiseen.

Lapin ympäristökeskuksen vauhdittaman palautushankkeen teettämä sosiaalisten vaikutusten arviointi antaa kuvan nousulohen vahvasta kannatuksesta jokivarressa. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia hyväksyisi kalateiden rakentamisen.

Samansuuntaiset olivat tunnelmat selvitykseen niveltyneissä yleisötilaisuuksissa.

Puoltajat uskovat lohen vireyttävän elinkeinoja laajasti. Etenkin matkailun odotukset ovat korkealla. Lohen arvellaan nostavan roimasti myös alueen kansainvälistä tunnettuutta.

Epäilyt kohdistuvat kalateiden toimivuuteen, kalatautien leviämisriskiin, uusiin pyyntirajoituksiin ja nykyisten istutusvelvoitteiden romuttumiseen. Tiukimmin hanketta vastustavat jokisuun kalastajat, jotka pelkäävät lohen jatkossa uivan alajuoksun patosumpun ohi muiden pyydettäväksi.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tekemää selvitystä näivettää hieman otoksen pienuus. 549 kyselyyn saatiin 220 vastausta. Laiskin vastaajaryhmä löytyi kuntien valtuustoista.

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousjohtaja Olli Tuunainen ei lähde vielä arvailemaan, mihin suuntaan lopullinen päätös hankkeen jatkosta kallistuu maakunnan yhteistyöryhmässä. Päätös saataneen viimeistään ensi syksynä.

Mikäli jatkoon lähdetään, toteutus vaatii vesilain mukaisen käsittelyn. Tuunaisen mukaan tavoitteena on rakentaa yksi kalaporras vuosittain.

Ensimmäiseen päästään käsiksi aikaisintaan vuonna 2004. Sitä ennen olisi tosin aloitettava laajat istutukset jokien kutualueille poikasten leimauttamiseksi uusiin kotikoskiin, jotta vietti ajaisi ne aikanaan myös takaisin lähtösijoille.

Ilmoita asiavirheestä