Kahden edellisen kauden opetukset tuntuvat tarttuneen norjalaiseen hiihtovalmennukseen. Ennen Lahden MM-hiihtoja ja Salt Lake Cityn olympialaisia norjalaismiehet aloittivat talven maailmancupit mestarillisesti, mutta arvokisojen saalis jäi odotettua laihemmaksi.
Marraskuussa 2000 Norja juhli seitsemän miehen voimalla Beitostölenin maailmancup-avauksessa, mutta Lahden MM-laduilta heille irtosi miesten viestikullan lisäksi vain yksi henkilökohtainen kulta, yksi hopea ja kaksi pronssia. Vuotta myöhemmin Puijon maailmancup-avauksen tulostaululla komeili kärjessä kahdeksan norjalaista. Ylivoima ei kantanut enää Salt Lake Cityyn asti: Norjan saaliina oli viesti- ja sprinttivoittojen lisäksi kolme miesten hopeaa ja yksi pronssi.
Tänä vuonna norjalaisten cup-avaus oli totuttua vaisumpi, vain yksi mies 15 parhaan joukossa Kiirunan 10 kilometrillä. Maan valmennusjohto selitti norjalaisten tehneen muutoksen valmennukseensa. Se tuntui tepsineen, sillä Norja otti keskiviikkona Thomas Alsgaardin johdolla kolmoisvoiton miesten 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähdössä.
"Norjalaiset ovat mestareita kunnonajoituksessa", Suomen Kuisma Taipale tiivisti.
Myös päävalmentaja Reijo Jylhä ihasteli tunturimaan miesten menoa.
"Koko porukalla on voittamisen kulttuuri."
Alsgaard käytti mestaruuden ratkaisussa kirikykyään, sillä tunti ja 12 minuuttia kestänyt taistelu ratkesi vasta loppusuoralla. Alsgaard kepitti siinä Anders Auklandin 0,6 sekunnilla ja Frode Estilin 1,1 sekunnilla.
Mestaruutta puolustanut Viron Andrus Veerpalu ei voinut mitään Norjan joukkovoimalle, vaan jäi neljänneksi 1,9 sekunnin päässä kärjestä.
Miesten avausmatka oli tiukka taistelu loppuun asti, sillä kymmenen parhaan joukkoon ehti 12,7 sekunnin erolla Alsgaardiin. Pettyneimpiin kuului maailmancupia johtava Ruotsin Mathias Fredriksson, jonka mitalisaumat kariutuivat kaatumiseen noin 20 kilometrin hiihdon jälkeen.
"Alsgaard horjahti vieressäni, väistin häntä vaistomaisesti ja kaaduin", Fredriksson totesi.
Alsgaard toipui selkävaivoistaan
Keskiviikon ykkössija oli Alsgaardin, 31, neljäs henkilökohtainen arvovoitto. Kullan vuoleminen alkoi Lillehammerin kotikisoissa 1994, jolloin hän voitti yllättäen 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kisan. Sen jälkeen hän on ottanut yhden voiton sekä Naganon olympialaisista 1998 ja Ramsaun MM-hiihdoista 1999.
MM-Lahti oli Alsgaardille pettymys, sillä parhaaksi sijaksi takaa-ajon viides sija viestikullan lisäksi. Olympialaisissakin ainoaksi voitoksi jäi viesti, ja niinpä mitalihaastattelun keskimmäisellä jakkaralla istuikin keskiviikkona onnellinen mies.
"Kausi on ollut tähän asti ongelmallinen, koska minulla oli kesällä vammoja pyöräilykolarin takia. Olen kuitenkin valmistautunut näihin kisoihin viiden kuuden viikon vahvalla harjoitusjaksolla, ja toivoin ennakkoon, että pystyn taistelemaan mitalista", Alsgaard tuumasi.
Vielä viime lauantaina Alsgaard jätti selkäkipujen takia Asiagon kympin väliin, mutta MM-avauksessa keho oli vireessä. Menoa auttoivat myös koko joukon parhaiten liukuneet sukset, joissa myös pito oli kohdallaan.
"Loppusuora tuntui kaikkien aikojen pisimmältä. Yritin katsoa, näkyykö vierelläni toisen hiihtäjän varjoa, mutta ei näkynyt", Alsgaard iloitsi.
Aukland, 30, otti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen mitalin viime vuoden olympiaviestin voiton jatkoksi. Alsgaardin ja Auklandin tavoin vuonna 1972 syntynyt Estil riemuitsi pronssin lisäksi lähinnä siitä, että voitti viimeinkin Veerpalun. Lahden MM-hiihtojen 30 kilometrillä ja olympialaisten 15 kilometrillä kullan vei Veerpalu, ja Estil joutui molemmilla kerroilla tyytymään hopeaan.