Nor­ja­lai­sen tup­pu­ky­län taika puree

Haukiputaalainen Saara Martinmäki viihtyy hyvin pienen norjalaisen rannikkokylän kansainvälisessä collegessa

"Kansainvälisen lukion läpikäymiseen tarvitaan sinniä ja älyä, koska opiskelu on sen verran hektistä", Norjan länsirannikolla, kansainvälisen collegen ensimmäistä luokkaa käyvä Saara Martinmäki kertoo. Norjan Oulun lyseon lukiossa ensimmäisen lukiovuotensa käynyt haukiputaalainen valitsi opiskelupaikakseen siksi, koska se on Suomea lähellä.
"Kansainvälisen lukion läpikäymiseen tarvitaan sinniä ja älyä, koska opiskelu on sen verran hektistä", Norjan länsirannikolla, kansainvälisen collegen ensimmäistä luokkaa käyvä Saara Martinmäki kertoo. Norjan Oulun lyseon lukiossa ensimmäisen lukiovuotensa käynyt haukiputaalainen valitsi opiskelupaikakseen siksi, koska se on Suomea lähellä.
Kuva: Arto Kiuru

Piskuisella kylän raitilla patsastelee melkein kymmenen asteen pakkasessa muutaman teini-ikäinen tyttö. Nuoret pyöräilevät ilman pipoa ja vanttuita valtatien varressa olevalle huoltoasemalle.

Huoltoaseman edessä kolme nuorta pojansälliä nousee mopojensa selästä. Pisin pojista heittää kypärän kainaloonsa, mutta nuoremmat mopopojat astelevat ovesta sisään kypärät päässä, kuin astronautit pimeän pleksin takaa myhäillen.

"Tämä on sellaista tyypillistä pienen kylän meininkiä", tunnustaa haukiputaalainen Saara Martinmäki, 17, huoltoaseman kahviossa mopoilijoita seuratessaan.

Haukipudas on asukasmäärältään kuitenkin metropoli, jos sitä verrataan reippaan lukiolaisen nykyiseen kotikylään, Norjan länsirannikolla kaksi sataa kilometriä Bergenistä pohjoiseen sijaitsevaa Flekkeen.

Saara käy pienessä vain parin sadan hengen kylässä sijaitsevaa Red Cross Nordic United World Collegea.

"Flekke on pieni tuppukylä vuonon pohjukassa ja vuorten keskellä. Koulumme lisäksi siellä on punaisen ristin kuntoutuskeskus, jossa olen joskus käynyt potilaita viihdyttämässä"; Saara tilittää.

Tunnin matkan päässä Flekkestä on Haukiputaan kokoinen paikkakunta. "Varttitunnin saa autossa istua, ennen kuin pääsee ensimmäiseen parin tuhannen asukkaan kylään", Saara kuvailee.

Vaikka ajatus konserttimatkasta Osloon tai Bergeniin tai vaikkapa elokuvissa käynnissä välillä kutkuttaakin lukiolaisen mieltä, saattaa hän viettää vapaa-aikaansa mieluummin vaikkapa kalliokiipeilyä harrastaen.

Kolmasosa stipendiaatteina lukioon valituista opiskelijoista on pohjoismaisia vaihto-opiskelijoita. Koulussa painotetaan pohjoismaista kulttuuria. Siellä saatetaan vetää luentoja kirjallisuudesta, musiikista, luonnosta tai pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

"Meillä on paljon koulutuntien ulkopuolelle jääviä tunteja ja vietämme viikoittain World Today -päiviä, joissa pohdimme niin USA:n presidentinvaaleja kuin Irakin tai Iranin poliittista nykytilannetta", Saara kertoo.

Kansainvälinen college on paljon muutakin kuin pelkkää opiskelua.

Opiskelijat osallistuvat ahkerasti myös monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan ja opiskelujen ohessa Saara on ehtinyt käydä viihdyttämässä kuntoutuskeskuksen ihmisiä.

Red Cross Nordic United World College on yksi maailmanlaajuisen United World College -verkon kouluista. UWC:llä on ympäri maailmaa kaksitoista collegea, joista kaukaisimmat sijaitsevat Swasimaassa Afrikassa ja Costa Ricassa. UWC:n perusti vuonna 1962 saksalainen kasvatustieteilijä Kurt Hahn.

"Hahn ajatteli, että eri kulttuuritaustan omaavien opiskelijoiden muodostama kansainvälinen lukio voisi ajaa eteenpäin kansainvälistä rauhaa ja yhteisymmärrystä", Martinmäki tietää.

Hahnin ajatuksena oli rakentaa maailmallinen kouluverkosto, joka sekoittaisi muhevalla tavalla ihmisiä ja kulttuureja maailman eri ääriltä.

"Kun kaikki opiskelijat ovat käyneet läpi saman muutoksen, muuttaneet pois kotoaan ja jättäneet sitten kaiken tutun ja tulleet keskelle ei mitään, on se luonut vahvan henkisen siteen opiskelijoiden välillä", Saara kertoo.

Kouluun on valikoitu oppilaita esimerkiksi monista Aasian maista, kunkin maan kovimpia matematiikkamestareita tai kemian neroja.

Koulussa suoritetaan suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava International Baccalaureate -tutkinto, joka on ympäri maailmaa tunnustettu korkeakouluopintoihin oikeuttava tutkinto.

Saara kuitenkin painottaa, että kouluun on haettu ennen kaikkea väkeviä persoonallisuuksia ja vahvuuksia.

"Miltä kuulostaa israelilainen, Venäjällä syntynyt vaihto-opiskelija, joka kaiken lisäksi on ateisti? Minua kiinnosti alkujaankin se, millainen soppa siitä syntyy, kun sekoitetaan yhteen monenlaisia persoonallisuuksia ja kansallisuuksia."

Arto Kiuru

Ilmoita asiavirheestä