Kainuulaisista äänioikeutetuista vain 51,2 prosenttia halusi olla mukana valitsemassa kotimaakuntansa ensimmäistä yhteistä maakuntavaltuustoa. Lisäksi äänestyslippusekoilu synkensi kainuulaisen kansanvallan juhlaksi tarkoitettua tapahtumaa.
Kenellekään ei pitänyt olla epäselvää, että Kainuussa tehtiin historiaa sunnuntaina, kun kainuulaiset saivat valita ensimmäisen ylikunnallista valtaa käyttävän maakuntavaltuuston. Kainuun hallintokokeilu aloitettiin kunnanvaltuustojen valitseman maakuntavaltuuston johdolla, mutta kainuulaisten nyt äänestämä valtuusto valitsee muun muassa maakuntajohtajan. Vaalin merkitys näkyi myös tiiviinä valtakunnallisena seurantana. Silti vain hieman yli puolet äänioikeutetuista käytti vaikutusvaltaansa valtuuston valinnassa.
Nihkeää osallistumisintoa selitettiin muun muassa keskustan ylivertaisilla mahdollisuuksilla hankkia ehdokkaita listoilleen. Selitys pätee kehnosti. Muilla oli niin paljon ehdokkaita, että Kainuussa käytiin kiistatta aito kilpa. Muut ryhmät saivatkin maakuntavaltuustoon niukan enemmistön, 20 valtuutettua. Kainuun valtapuolue keskusta nappasi 19 paikkaa.
Muiden pelkäämää yhden puolueen ylivaltaa ei koeta ainakaan siinä tapauksessa, että pienemmät ryhmät haluavat liittoutua keskenään. Epäilemättä ne sen osaavatkin, jos ylivaltapyrkimyksiä ilmaantuu. Asioista joudutaan keskustelemaan avoimesti, kuten hyvään demokratiaan kuuluu.
Hylättyjen äänten suuri määrä kertoo puutteista tiedonvälityksessä. Hylätyistä lipuista vain vähäinen osa oli joka vaaleista tuttuja protestiääniä. Valtaosa 2 300 hylkäyksestä johtui siitä, että äänestäjät sekoittivat toisiinsa maakuntavaalien ruskean ja kunnallisvaalien valkean äänestyslipun. Pulma alkoi näkyä jo ennakkoäänien laskennassa.
Tapahtunutta voi kutsua skandaaliksi. Joissakin Kainuun kunnissa on äänioikeutettuja vähemmän kuin on haaskioon menneiden äänien lukumäärä. On täysin mahdollista, että maakuntavaltuuston koostumus olisi hieman erilainen, ellei sekaannusta olisi tapahtunut.
Tapahtuneesta on otettava opiksi. Ennakkotiedottamisen pitää olla mahdollisimman konstailematonta ja selkokielistä. Eikä ole suuri vaiva, vaikka äänestysvirkailija kertoo jokaiselle äänestäjälle lippua ojentaessaan niiden käyttötavan.
Päättäjien on tehtävä kaikkensa, että seuraavat vaalit ovat vilkkaammat ja sujuvat paremmin. Ilmeisesti joidenkin kuntien kiintiöpaikat kannattaa poistaa, jotta listoista saadaan nyt koettua vetävämmät.
paakirjoitus@kaleva.fi