Jau­he­li­ha­kei­ton oudon hajun syy selvisi Oulussa – eh­dit­tiin tarjota kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

"No onpa nä­köi­nen!" Sulo Kar­ja­lai­sen mukaan per­jan­tai­na pal­jas­tet­tu patsas on kohtaus elä­väs­tä elä­mäs­tä

Sulo Karjalaisen ja Juuso-karhun patsas paljastettiin Kuusamotalon edustalla. Kaupunki tarjosi 150-vuotisjuhlansa kunniaksi keiton, kahvit ja konsertin

Sulo Karjalainen patsaan paljastamisjuhlassa. Yleisöä oli saapunut paikalle runsaasti. Kulttuuritalon edustalle sijoitettu, taiteilija Juhani Honkasen (oik.) veistämä 3,5 -metrinen patinoitu pronssipatsas kuvaa miehen ja karhun ystävyyttä.
Sulo Karjalainen patsaan paljastamisjuhlassa.
Sulo Karjalainen patsaan paljastamisjuhlassa.
Kuva: Ulla Ingalsuo

Sulo Karjalaisen ja Juuso-karhun patsas paljastettiin Kuusamotalon edustalla. Kaupunki tarjosi 150-vuotisjuhlansa kunniaksi keiton, kahvit ja konsertin.

– No onpa näköinen, todettiin useammasta suusta, patsas perjantaina paljastettiin.

Tapahtuma houkutteli Kuusamotalon piha-alueelle noin 1 400 vierasta.

Kulttuuritalon edustalle sijoitettu, taiteilija Juhani Honkasen veistämä 3,5 -metrinen patinoitu pronssipatsas kuvaa miehen ja karhun ystävyyttä. 

– Kyllä minä Juuson patsaasta tunnistan. Ihan elävästä elämästä tämä kohtaus on. Tuossa vaiheessa sanon aina Juusolle, että nyt pitää rauhoittua, ettei tule vahinkoa, kommentoi Sulo Karjalainen teosta.

Yleisöä oli saapunut paikalle runsaasti.
Yleisöä oli saapunut paikalle runsaasti.
Kuva: Ulla Ingalsuo

Hän joutui patsaan paljastamisen jälkeen yleisöryntäyksen keskelle, mutta malttoi hymyillä jokaiselle kuvaajalle.

– Patsas on hieno ja olen ylpeä Juusosta, mutta tämä huomio tuntuu jo vähän liialliselta, Kuusamon Suurpetokeskuksen yrittäjä ja 18-vuotiaan Juuso-karhun kaveri totesi vaatimattomana. 

Patsaan paljastuspuheen pitänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hännisen mukaan karhuaiheinen patsas sopii Kuusamoon erittäin hyvin.

– Erämaa-Kuusamoon keskeisesti liittyvät karhut ovat osa kaupunkimme mainetta. Karhunkaatajia me tiedämme olevan useissa suvuissamme, omassani isoukkini äidin puolelta, Mänty Ella eli Eljas Leinonen, kaatoi aikanaan 28 karhua.

Kuusamon karhut ovat olleet esillä myös muun muassa radiotoimittaja Paavo Noposen selostuksissa ja viime vuosina suurpetojen kuvauspaikkojen tähtinä.

1980-luvun lopulla perustetussa Suurpetokeskuksessa asustaa tällä hetkellä Juuson lisäksi viisi muuta aikuista ja kaksi viime keväänä syntynyttä karhunpoikasta.

Kulttuuritalon edustalle sijoitettu, taiteilija Juhani Honkasen (oik.) veistämä 3,5 -metrinen patinoitu pronssipatsas kuvaa miehen ja karhun ystävyyttä.
Kulttuuritalon edustalle sijoitettu, taiteilija Juhani Honkasen (oik.) veistämä 3,5 -metrinen patinoitu pronssipatsas kuvaa miehen ja karhun ystävyyttä.
Kuva: Ulla Ingalsuo

Karjalainen aloitti uransa karhujen parissa petotutkija Erik S. Nyholmin avustajana ja otti vastuun eläimistä Nyholmin eläköidyttyä.

– Meillä kuusamolaisilla on aina ollut välitön suhde luontoon. Paljastettava patsas kuvastaa paitsi ystävyyttä ja syvää luottamusta, myös tätä meidän luontosuhdettamme, Hänninen muistutti.   

Hännisen mukaan Karjalainen on yhdessä Juuso-karhun kanssa muodostanut parin, joka on tuonut valtavasti näkyvyyttä Kuusamolle.

– Tasavallan presidenttikin on saanut tästä luottamuksesta ja ystävyydestä arvokasta sisältöä uudenvuoden puheeseensa.

Ensimmäisen aloitteen karhupatsaan pystyttämisestä paikkakunnalle teki Kuusamon Nuorkauppakamari kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Maakuntaneuvos Pauli Saapunki esitti patsaan toteuttamisesta Sulo Karjalaisen kasvoilla ja reilu vuosi sitten kaupunginhallitus tilasi patsaan taiteilija Juhani Honkaselta. Taideteoksen hankintahinta oli noin 100.000 euroa. 

Kuusamolaiset ja Nature Photo -luontokuvatapahtuman osallistujat ottivat kaupungin juhlapäivän omakseen. Keittoa ja kahvia tarjottiin 1.400 vieraalle, jonka lisäksi kaupunki tarjosi päivän päätteeksi Anssi Tikanmäen Orkesterin konsertin asukkailleen. Konsertissa kuultiin ensiesityksen juhlaa varten sävelletty Juuso-karhun kierros -instrumentaalikappale.

Aiemmin illalla vietetyssä pääjuhlassa kuultiin kuusamolaistaustaisen säveltäjä Tapio Tuomelan tilausteos Elämän ovet. Se on sanoittanut niin ikään Kuusamosta maailmalle lähtenyt kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen.